Ajankohtaista

Muistiaisia maistiaisia – seminaari Rovaniemellä

Lapin Muistiyhdistys ja Suomenselän Muisti järjestävät Muistiaisia maistiaisia – aivo- ja muistiterveysseminaarin pe 29.9. Rovaniemellä.

Seminaari on Arktikumissa (Pohjoisranta 4), ja se kestää aamupäivän ajan (klo 9-12).

Maksuttomaan seminaariin voit osallistua tapahtumapaikalla tai etäyhteydellä. Mikäli tulet mukaan Arktikumiin, tarjoamme sinulle aamukahvin ja lounaan.

Microsoft Teams -kokous

Liity tietokoneella, mobiilisovelluksella tai kokoustilan laitteella

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Kokoustunnus: 316 432 872 685Tunnuskoodi: GcUN69

Mikäli tulet paikan päälle, ilmoittaudu ma 4.9. mennessä

toimisto@lapinmuistiyhdistys.fi tai puh. 040 508 0482. 

Seminaarin ohjelma:

  • klo 8.15 aamukahvi ja pieni purtava
  • klo 9-9.10 seminaarin avaus
  • klo 9.10-9.30 ajankohtaista FINGER-tutkimuksesta ja toimintamallista Jenni Kulmala, gerontologian professori, Tampereen yliopisto, erikoistutkija, THL
  • klo 9.30-10.30 Liiku, lepää, syö ja laula – sitä aivosi arvostavat! Pipsa Tuominen, terveystieteiden tohtori, fysioterapian lehtori
  • klo 10.30-10.45 tauko
  • klo 10.45-11.45 Mieli mukaan muutokseen Anu Tevanlinna, terveyspsykologi, tietokirjailija
  • klo 11.45-11.55 Aivot, musiikki ja liikunta, Katriina Holck, muistiohjaaja, elintapavalmentaja
  • klo 11.55 seminaarin loppusanat ja lounas

Voit lukea seminaarin ohjelman myös tästä.

|2023-09-21T13:14:36+03:001.8.2023|

Tavoitteena MuistiTerve Pohjois-Suomi

MuistiTerve Pohjois-Suomi -hanke 2023–2025 on Suomenselän Muistin hallinnoima yhteistyöhanke Pohjois-Suomessa.

Hankkeen tarkoituksena on edistää muistisairautta ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla asuvien 60–79 -vuotiaiden muistisairauksien riskiryhmään kuuluvien henkilöiden keskuudessa.

Tavoitteena on luoda hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli.

Malli vahvistaa muistisairauksien riskiryhmiin kuuluvien tunnistamista sekä edistää FINGER-elintapaohjelman jalkautumista osaksi julkisia palveluita ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa kehittämällä.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää tietoutta muistiterveyden edistämisestä suurelle yleisölle.

Hanke tuottaa muistiterveyttä edistävää materiaalia, koulutuksia sekä vaikuttamistoimintaa.

Hankkeessa työskentelee kolme muistiterveysasiantuntijaa.

Lapissa Marika Kulppi puh. 044 977 2898

marika.kulppi@suomenselanmuisti.fi (Ainonkatu 2, 96200 Rovaniemi)

Keski-Pohjanmaalla: Kati Göös puh. 044 4931 267

kati.goos@suomenselanmuisti.fi (Tehtaankatu 18 A9, 67100 Kokkola)

Pohjois-Pohjanmaalla:  Minna Kaltio, joka aloittaa hankkeessa 1.8.2023.

Voit lukea hankkeesta tarkemmin täältä.

Tai seurata sosiaalisesta mediasta:

Facebook-sivuillemme pääset tästä.

Instagram: Muistiterve

|2023-06-19T20:09:13+03:0010.6.2023|

Blogi: Kun minulla on muistisairaus

Muistisairaudet ovat kansansairauksia, jotka ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä kuin työikäisillä.

Lapissa on noin 10.000 asukkaalla muistisairaus-diagnoosi, joten meistä lähes jokainen on arjessaan tekemisissä muistisairauteen sairastuneiden ihmisten kanssa.

Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa lääkitystä.

Suurimmalla osalla diagnoosina on Alzheimer, joillakin on Lewyn kappaleen tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, otsaohimolohkorappeuma tai sairauksien sekamuoto. Joskus tiedonkäsittelyn ongelmille ei löydy sopivaa diagnoosia.

Jokaisen sairaus etenee yksilöllisesti.

Tietyt perusasiat ovat kuitenkin samanlaisia:

Aluksi lähimuistini alkaa heikentyä ja kerron samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Alan myöhästyä sovituista tapaamisista tai en tule lainkaan paikalle.

Arki muuttuu haasteellisemmaksi, sillä läheiset ja naapurit eivät ymmärrä, mitä minulle tapahtuu – enkä minä itsekään tiedä. Saan ikävää palautetta, mikä tuntuu pahalta ja lisää epävarmuuttani ja turhauttaa.

Minun on vaikea löytää sanoja, en ymmärrä pitkiä lauseita ja vaikka aiemmin olin puhelias, alan vastata: kyllä ja ei.

Oma-aloitteisuuteni vähenee, sillä aivot eivät ohjaa toimintaani niin kuin aiemmin. En enää tunnista paikkoja, reittejä, esineitä tai ihmisiä ja käsitykseni siitä, onko päivä vai yö, kesä tai talvi heikkenee.

Arjen haasteet masentavat ja jään mielelläni kotiin. Voin olla ärtynyt tai persoonani voi muuttua täysin, tunteeni ovat herkässä. Minulla voi olla aistiharhoja tai olen epäluuloinen ja mustasukkainen.

Silti olen edelleen aikuinen ihminen, ja toivoisin, että kohtelisit niin kuin haluaisit, että sinua kohdeltaisiin samassa tilanteessa.

Kun tapaat minut, esittele aina itsesi, sillä en välttämättä tunnista sinua, vaikka oli-sit oma puolisoni, lapseni tai hyvä ystäväni. Katso silmiini ja puhu minulle lämpimästi ja kiireettömästi.

Vältä pitkiä ja vaikeita lauseita ja anna minulle aikaa etsiä sanoja. Jos en löydä sanoja, laula kanssani tuttuja lauluja nuoruudestani, sillä ne osaan edelleen.

Ja jos joskus käyttäydyn hankalasti, en tee sitä tahallani, vaan tämä sairaus saa minut puhumaan asiattomasti.

Sinun ei tarvitse muistuttaa minua siitä, etten muista. Älä nolaa minua, vaan arvosta, sillä joskus olen osannut ja kyennyt, mutta tämä viheliäinen sairaus nakertaa osaamistani, rappeuttaa aivojani ja vie toimintakykyäni.

Maarit Simoska
Muistiasiantuntija, YTM
Lapin Muistiyhdistys

Kirjoitus on julkaistu kaupunkilehti Lounais-Lapissa 6.4.2023.

|2023-06-19T19:54:07+03:0010.4.2023|

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen on tärkeää

Muistiliitto ja Lapin Muistiyhdistys edistävät muistiystävällistä yhteiskuntaa, jossa muistisairas ja hänen läheisensä elävät hyvää elämää ja saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut. 

Muistisairaudet ovat kansansairauksia, joiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on investoitava. Tämä olisi hyvä myös tulevien kansanedustajien pitää mielessä. 

Jopa 40 % muistisairauksista on ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista on mahdollista viivästyttää. 

Yhden muistisairaan hoidosta aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin 30.000 euroa vuodessa. Kustannukset koostuvat muun muassa lääkkeistä, kotihoidosta, päivystyksestä ja ympärivuorokautisesta hoivasta.  

Muistisairauksista syntyy kansantaloudelle vuosittain vähintään 2–3 miljardin euron kustannukset.  

Oikeilla päätöksillä kustannuksia voidaan hallita ja niiden syntymistä ehkäistä. 

Haluamme myös, että muistisairaiden turvallinen asuminen varmistetaan. Me tarvitsemme riittävästi yhteisöllistä asumista, perhehoitoa ja ympärivuorokautisia asumisratkaisuja, joihin pääsemisen kriteerinä ei voi olla raha, vaan palvelujen tarve.  

Valtaosa muistisairaista asuu kotona. Muistisairasta läheistään hoitavat ovat suurin omaishoitajien ryhmä. Omaishoitajat tarvitsevat tehtäväänsä riittävän taloudellisen ja muun tuen. 

Lisäksi työssäkäyvien omaishoitajien asemaa on parannettava lisäämällä työelämän joustoja. 

Muistiystävällinen Suomi on mahdollista toteuttaa, mutta se tarvitsee tuekseen vahvoja päätöksentekijöitä eduskuntaan. 

Voit tutustua tästä linkistä Muistiliiton hallitustavoitteisiin.

 

Leif Wilenius 

puheenjohtaja 

Annika Väihkönen 

toiminnanjohtaja 

Lapin Muistiyhdistys 

|2023-04-19T08:47:36+03:0010.4.2023|

Uuden oppiminen kannattaa aina!

”No miehän haluan personal traineriksi”, totesin, kun olin itse onnistunut muuttamaan omat elintavat terveellisimmiksi ja pudottamaan painoakin 30 kiloa.

Tämä muutos vaati todella paljon, mutta periksi en antanut, ja kun huomasin, miten vaa´an lukemat alkoivat näyttää aina vain laskusuuntaisimmilta, se antoi lisää puhtia muutoksen tekemiseen.

Niinpä aloitin opiskelut v.2020 personal traineriksi, kun olin melkein 45-vuotias. Vihdoinkin yksi unelma olisi näin saavutettu, tosin opinnot tapahtuisivat suurimmaksi osaksi etäyhteydellä koronan vuoksi. Silti uuden oppiminen olisi mukavaa, mielenkiintoista ja antaisi uutta ajateltavaa ja puhtia aivoille ja uusia ajatuksia tulevaisuuteen. Oman työn ohessa opiskelu onnistui myös jouhevasti, kun opinnot toteutettiin viikonloppuisin.

Personal trainer opintoihin kuuluivat ensin kuntosaliohjaajan opinnot, joiden lopuksi oli näyttö- ja teoriakoe. Näyttökoe jännitti ihan kauheasti, kun en tiennyt, minkä kuntosalilla tehtävän harjoituksen tulisin ohjaamaan näyttökoeparilleni.

Luin niin paljon kokeeseen kuin mahdollista ja treenasin liikkeitä. Liikkeiden treenaaminen tuotti hankaluuksia, kun lonkkaan sattui niin paljon, kuluma lonkkanivelessä oli pahentunut vuosien saatossa. Onneksi minulle valikoitui liike, jonka pystyin ohjaamaan. Parasta oli kyllä, kun pääsin näyttökokeen läpi! Mikä tunne, aivan mahtava, ja tieto siitä, että pääsisin nyt ohjaamaan asiakkaita salille.

Opinnoissa olivat edessä vielä personal trainerin syventävät opinnot. Jouduin kuitenkin siirtämään siinä olevaa näyttökoetta, koska lonkkani oli siinä vaiheessa kipeytynyt niin pahasti, että normaalit arkitoiminnotkin tuottivat tuskaa.

Sain mahdollisuuden suorittaa näyttökokeen kesällä 2022 ja se meni läpi!

Taas jännitti ihan hurjasti. Tunne oli jälleen mahtava ja tunne siitä, että olin kuntoutunut leikkauksesta niin hyvin, että pystyin siihen. Lisäksi ihana perheeni kannusti ja tuki minua koko ajan. Se merkitsi todella paljon.

Aivoille sai taas uutta apetta, jota voi käyttää asiakkaiden ohjaukseen ja muutenkin uutta ajateltavaa. Samalla mieltä virkisti kovasti nähdä samaa alaa opiskelevia ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan.

Nyt, kun opintojen suorittamisesta on vähän aikaa, sitä ajattelee, että olipa hyvä, kun tuli alettua, vaikka vaikeuksia opintojen aloittamisessa olikin ja sitten oman terveyden kanssa oli omat haasteensa, koska odotin lonkan tekonivelleikkausta ja kivut olivat todella kovia.

Vaikeuksien kautta voittoon siis, koska minulle olisi hyötyä tästä koulutuksesta tulevaisuudessa ja olin niin pitkään haaveillut personal trainerin ammatista, jossa samalla voisin hyödyntää omaa elintapamuutostani, ja jonka avulla voisin samaistua ihmisiin, jotka haluaisivat onnistua muuttamaan elintapojaan pysyvästi.

Opintojen jälkeen tuli myös jälleen tunne siitä, että nyt olen vihdoin pääosassa omassa elämässäni ja kaikki on mahdollista, pitää vain uskoa siihen ja itseensä!

Tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen kertoo, miten uuden oppiminen pitää aivot käynnissä.

Kuuntele alta Minna Huotilaisen podcast Osaamisen aika:

 

Uusien oppien äärellä voimaantuneena,

Katriina

 

Katriina Holck työskentelee Lapin Muistiyhdistyksen muistiohjaajana.

|2023-02-06T11:53:18+02:006.2.2023|
Go to Top