Ajankohtaista

Muistityö uhattuna Lapissa

Hallitus uhkaa leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista 80 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Hallituskauden aikana järjestöt menettävät kolmanneksen rahoituksestaan.

Lapin Muistiyhdistys järjestää toimintaa kaikissa Lapin kunnissa. Viime vuonna muistiasiantuntijamme ja vapaaehtoisemme kohtasivat erityisesti Muistikahviloissa, aivoreeniryhmissä ja sairastuneiden tai läheisten ryhmissä yli 5500 lappilaista.

Yhdistyksen matalan kynnyksen toiminta lisää yhteisöllisyyttä. Samalla se vähentää yksinäisyyttä ja muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja.

Koulutetut vapaaehtoisemme ovat tärkeä voimavara sairastuneiden ja läheisten tukena. Heidän arvoaan ei voida mitata euroissa.

Lapin Muistiyhdistyksen asiantuntijoiden osaaminen on moniammatillista, ja sillä on voitu turvata monipuolista tukea ja neuvontaa sairastuneille ja läheisille.

Lappilaiset ovat tottuneet ottamaan yhteyttä yhdistykseen ja kysymään neuvoja esimerkiksi muistin pulmissa, sairauden edetessä tai tulevaisuuteen varautumisessa.

Palvelu on ollut maksutonta.

Järjestötoiminta täydentää hyvinvointialueen ja kuntien julkisia hyvinvointipalveluja.

Yhdistys on verkostoitunut viemään muisti- ja aivoterveysosaamista ja tietoa muistisairauksien riskitekijöistä niin suurelle yleisölle kuin ammattilaisillekin.

Lisäksi yhdistys on mukana myös valtakunnallisissa verkostoissa kehittämässä muisti- ja aivoterveystyötä.

Lapin Muistiyhdistyksen ohjaus, neuvonta ja toiminta ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta ja tuottavat merkittävää taloudellista hyötyä erityisesti hyvinvointialueelle.

Lapin Muistiyhdistys kerää säännöllisesti tietoa toimintansa vaikuttavuudesta. Sairastuneet, läheiset, vapaaehtoiset ja ammattilaiset antavat kiitettävät arviot.

Toivoimme, että hallitus harkitsee vielä kerran, miten ja kuinka paljon se leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä. Lapin muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat tulevaisuudessakin järjestön tukea.

Leif Wilenius

puheenjohtaja

Lapin Muistiyhdistys

Annika Väihkönen

toiminnanjohtaja

|2024-05-03T14:56:34+03:003.5.2024|

Arpoja myytävänä

Lapin Muistiyhdistys järjestää tavara-arpajaiset maakunnallisen muistityön tukemiseksi. Viiden euron arpoja on myytävänä yhteensä 2000 kappaletta ja myyntiaikaa on elokuun loppuun saakka.

Varainhankinnan tuotto käytetään muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi.

  • arvan hinta on viisi euroa
  • arpoja on myytävänä 2000 kappaletta
  • myyntiaika on 31.8.2024 saakka
  • myyntialueena on Lapin poliisilaitoksen alue

Toimintaamme ovat tukeneet lukuisat yrittäjät ja lahjoittajat. Kiitämme kaikkia maakunnallisen muistityön tukemisesta.

Arpajaisten lahjoittajat

  • Euronics Rovaniemi
  • Dihtor Oy
  • Hotel Ivalo
  • Ravintola Valdemari
  • Lillin Sydän
  • Lapin Kumi Oy
  • Lapin Seniorikuntoutus Oy
  • Saarenkylän apteekki
  • Kati Kanto
  • Pertti Huhtala
  • Terttu Nissinen
  • MariaErika Oy
  • Muonion apteekki
  • KoneMuonio
  • Saarenkunto
  • Kairatien apteekki
  • Helmiina-Laser kosmetologinen hoitola
  • Osuuspankki
  • Rovaniemen teatteri
  • Puusepänliike Ari Karvo
  • Happy Huskies
  • Suomalainen Kirjakauppa
  • Väyläkirjat Oy
  • Arktikum
  • Pilke
  • Korundi
  • Ravintola Petronella
  • Parturi-Kampaamo Tapio
  • Saarenkylän apteekki
  • Karvalakki Club Nord
  • Ranuan Seudun Matkailu Oy
  • Lapland Hotels Olos
  • Yaneline Oy (Elina Heiskari)
  • Stadium
  • Kultajousi
  • Lumia Wellness
  • Neste K Lapintuuli
  • Partio Aitta
  • Neste K Lapintuuli
  • Kukkatupa Rovaniemi
  • Kairatien apteekki
  • Marttiini
  • Intersport
|2024-04-10T13:35:12+03:008.4.2024|

Uusi aivoterveysopas kannustaa elintapamuutoksiin

Lapin Muistiyhdistyksen rooli muisti- ja aivoterveysosaajana on Lapissa vahvaa. Toiminnan kivijalkoina ovat ohjaus ja neuvonta, vertaistuki ja virkistys, ryhmä- ja vapaaehtoistoiminta, tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä edunvalvonta ja vaikuttamistyö.

FINGER-ryhmätoimintaa toteutetaan Lappiin räätälöidyllä mallilla yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen sekä kuntakumppaneiden kanssa. Aivojen hyvinvointia tukevat terveelliset elämäntavat, kuten esimerkiksi riittävä lepo ja laadukas uni, terveellinen ja värikäs ruoka, riittävä liikunta sekä aivojen mielekäs haastaminen.

Uudessa oppaassamme on runsaasti tietoa siitä, miten jokainen voi vaikuttaa omaan aivoterveyteensä pienillä tai suurilla elämäntapamuutoksilla.

Aivot ja muisti kiittävät.

Aivoterveysoppaan kansilehti.

Voit tutustua oppaaseen tästä linkistä.

|2024-03-22T12:05:44+02:0022.3.2024|

THL: Muistisairauteen sairastuu arvioitua useammat

Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23.000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14.500.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus perustuu kansallisiin rekisteriaineistoihin, ja sen perusteella muistisairausdiagnoosin saa huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu.

THL:n asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto sanoo, että rekisteritiedot kattavat vain todetut sairaudet. Tämä tarkoittaa sitä, että luvut todennäköisesti aliarvioivat todellista muistisairauksia sairastavien määrää.

Suomessa arvioidaan olevan noin 200.000 henkilöä, joiden muisti ja tiedonkäsittelytaidot ovat heikentyneet. Heistä noin puolella on vähintään keskivaikea muistisairaus.

Muistisairauteen sairastuneiden kokonaismäärä lisääntyy väestön ikääntymisen vuoksi.

Myös yleinen tietous muistisairauksista ja diagnostiikan kehittyminen voivat heijastua sairastuneiden määrään.

Sairauden esiintyvyys on suurinta yli 85-vuotiaiden joukossa. Vuonna 2021 yli 85-vuotiaista henkilöistä yli 40 prosentilla oli diagnostisoitu muistisairaus.

Muistisairaudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Aiemmat arviot muistisairauksien yleisyydestä Suomessa ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja suomalaisiin tutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2016-2021 diagnostisoitujen muistisairauksien määrää sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin sekä Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen rekistereistä 30 vuotta täyttäneessä väestössä.

Rekisteriaineistojen perusteella vuonna 2021 muistisairautta sairastavia oli yli 150.000. Sairastavuus oli suurinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja pienintä Ahvenanmaalla.

Muistisairauksia on mahdollista hillitä vähentämällä riskitekijöitä. Niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskitekijät kuten korkea verenpaine, keski-iän lihavuus, epäterveellinen ruokavalio sekä vähäinen kognitiivinen aktiivisuus. FINGER-toimintamallia voidaan hyödyntää muistisairauksien ehkäisyssä.

Voit lukea THL:n tutkimuksesta lisää tästä.

Voit lukea FINGER-toimintamallista tästä.

|2024-03-14T16:21:17+02:0014.3.2024|

”Musiikki tuo mieleen muistoja”

Lasse Hoikka ja Souvarit ovat laulattaneet suomalaisia jo 45 vuoden ajan. Se tarkoittaa miljoonia ajokilometrejä, tuhansia Souvarit-perheen jäseniä ja satoja levytettyjä lauluja.

– Tansseissa käy paljon ikääntyneitä, jopa 90-vuotiaita. Olen alkanut ajatella, että tanssittaminen on myös terapiatyötä. Musiikki tuo muistoja mieleen.

Souvarit-perheen tuntee sinisestä huivista. Souvarit esittää Sininen huivi-valssin kaksi kertaa illassa, ilta päättyy aina tuttuun valssiin.

– Vuosikausia Souvarit-perheeseen kuulunut pariskunta oli meitä kuuntelemassa, ja tanssiminen ei enää onnistunut. He seisoivat lavan vieressä käsi kädessä. Rouvan muistisairaus oli jo pitkällä, mutta siinä hän lauloi Sinistä huivia sininen huivi kädessään.

Lasse Hoikka tietää, että 1940-50-luvuilla syntyneillä ja heitä vanhemmillakin sanat ovat muistissa, vaikka heillä olisikin jo muistisairautta ja puheen tuottaminen olisi vaikeaa.

– Musiikki tuo sanavaraston esille. Musiikilla on suuri vaikutus kokonaisvaltaisesti muistiin ja aivoterveyteen.

Lasse Hoikan mielestä liike on lääke ja tanssiminen on hyvää liikuntaa. Suomalainen paritanssikulttuuri on hänen mielestään ainutlaatuista maailmassa, ja sitä pitäisi vaalia, mutta myös tanssiväki ikääntyy.

– Ennen mentiin tukka putkella, tanssittiin ja tuli hiki ja myös me muusikot käytimme paljon alkoholia. Nyt tanssiväki on vanhentunut, siistiytynyt ja rauhoittunut. Jätin itsekin alkoholin pois 16 vuotta sitten.

Lasse Hoikka on innokas liikkuja. Omaa aivoterveyttään hän vaalii myös nukkumalla riittävästi, mikä ei keikkaillessa aina onnistu.

– Rytmi menee helposti sekaisin, kun nukkumaan pääsee vasta aamukolmelta tai -neljältä. Pyrin palauttamaan rytmin vapaa-ajalla. Käyn salilla, kävelen paljon luonnossa. Niin kauan kuin jaksan liikkua, liikun.

Laulujeni Lappi syntyi tarpeeseen

Kaikki eivät halua lähteä esimerkiksi Saariselän monotansseihin kuuntelemaan Souvareita. Seitsemän vuotta sitten Lasse Hoikka ja Jouni Ruokamo alkoivat miettiä, mitkä heidän esittämistään kappaleita voisivat sopia esitettäväksi Saariselän kappelissa.

– Jounihan on taustaltaan kanttori. Laulujeni Lappi-ohjelmisto on tuttuja iskelmiä ja muutamia hengellisiä lauluja. Niissä kaikissa on jokin sanoma meille kaikille. Kappeli oli aina täynnä. Ihmiset halusivat tulla hiljentymään ja kuuntelemaan Jounia ja minua.

Laulujeni Lappi on myös Lasse Hoikalle tärkeä ohjelmisto.

– Tiedän, mistä laulan, sillä olen kokenut paljon Lapin kala- ja vaellusreissuillani. Lappi antaa meille mielihyvää. Tässä tunnen, että olen sellaisella asialla, että se vaikuttaa niin kuulijan kuin minunkin mielenterveyteen ja jaksamiseen. Näitä konsertteja on mukavaa tehdä.

|2024-03-13T12:40:08+02:0022.1.2024|
Go to Top