Ajankohtaista

Ajankohtaista2020-08-03T11:58:54+03:00
8.1.2021

Kelan sopeutumisvalmennusta muistisairaille

Kela tarjoaa muistisairaille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseja myös tänä vuonna. Sopeutumisvalmennus kohdennetaan henkilölle, joka on työelämässä, palaamassa työelämään, kuntoutustuella, opiskelee tai on poissa työelämästä.

Ryhmävalmennus on suunnattu alle ja yli 68-vuotiaille, jotka ovat saaneet asianmukaisen diagnoosin lievästä tai varhaisen vaiheen muistisairaudesta.

Näitä sairauksia ovat muun muassa Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappaleen -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus tai otsa/ohimolohkorappeumat.

Lisäksi terveydenhuollon on arvioitava kuntoutuksen tarve ja se, että muistisairas ja hänen läheisensä hyötyvät sopeutumisvalmennuksesta.

Muistitestin (MMSE) tulos on oltava vähintään 18 pistettä, mutta valinnassa otetaan huomioon muistisairaan kokonaistilanne.

Sopeutumisvalmennuksessa muistisairas ja hänen läheisensä saavat tukea ja tietoa sekä ohjeita arjesta selviytymiseen. Erityisen tärkeää on saada keskustella muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Lue tästä, miten haet Kelan sopeutusmisvalmennukseen.

 

8.1.2021

Muista palauttaa lomakkeet!

Jokaisen vapaaehtoisen tekemä työ on meille tärkeää. Keräämme palautetta säännöllisesti, mutta näin vuodenvaihteessa toivoisimme, että palautat tuntikirjaamista varten saamasi lomakkeen meille.

Lähetämme siitä sinulle varmuuden vuoksi uuden kirjaamislomakkeen lähiviikkoina.

Rahoittajamme (STEA) ja me täällä yhdistyksessä tarvitsemme tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Raportoi meille vaikka korona-aikana vapaaehtoistoimintasi olisi ollut vähäistä tai sitä ei olisi ollut lainkaan.

 

 

 

 

23.12.2020

Rauhallista Joulua kaikille

Rauhallista joulua toivottaa Muistiyhdistyksen väki.

Lapin Muistiyhdistyksen väki toivottaa kaikille rauhallista Joulua ja kiittää kuluneesta vuodesta Suvi Teräsniskan laulun sanoin:

Hiljaa leijaa maahan hiutaleet kimmeltäen matkallaan,

hiljaa loistaa valot kynttilöiden  ne luovat joulun tunnelmaa

kuiskata vain saa.

On kuusi tuotu huoneeseen

latvaan tähti tuikkimaan.

Lapset silmät noin sädehtien

ei unta taida saadakaan.

Kas onhan joulu vihdoinkin joulupukki laittaa porot valjaisiin.

Nyt perheen pienin aikoo selvittää  saako joulupukki porot lentämään.

Kun rauhaa hohtaa hanki valkoisin ja kiireet unohtuvat pois.

Niin toivon, että suurilla, pienilläkin Joulu lämpöinen ois.

Kun rauhaa hohtaa hanki valkoisin ja kiireet unohtuvat pois.

Niin toivon, että suurilla, pienilläkin Joulu lämpöinen ois.

Niin toivon, että suurilla, pienilläkin Joulu lämpöinen ois.

13.12.2020

Leif Wilenius johtaa yhdistystä

Leif Wilenius johtaa Lapin Muistiyhdistystä. Hän on aiemmin toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana ja monipuolisena vapaaehtoisena muistityössä.

Muun muassa Kirkkolammen muistikätköily on Leifin ideoimaa toimintaa.

Yhdistyksen syyskokouksen valinta oli yksimielinen.

Yhdistyksen erovuoroiset jäsenet eli Olavi Holmala, Timo Lindholm ja Susanna Parkkisenniemi valittiin jatkamaan hallituksessa. Uutena hallituksen jäsenenä aloittaa vuodenvaihteessa Sirkka Lankila.

Hallituksessa toimivat myös Kimmo Määttä, Johanna Ojala-Niemelä, Tuulikki Pasma ja Anneli Sundström.

Erovuoroinen yleisvarajäsen Maila Hakkarainen valittiin syyskokouksessa uudelleen.

Toisena yleisvarajäsenenä jatkaa Anna-Liisa Holmala.

Aiemmin yhdistystä luotsannut Kaisa Kekkonen on siirtynyt yhdistyksen toiminnasta vastaavaksi. Hän vastaa muun muassa yhdistyksen hallinnosta ja sijaistaa vapaalla olevaa kehitysjohtajaa.

Uuteen toimintamalliin

Lapin Muistiyhdistys siirtyy vuodenvaihteessa uuteen toimintamalliin, jossa seutukunnat saavat oman vastuutyöntekijänsä. Samalla työntekijöiden nimikkeet yhtenäistyvät muistiasiantuntijoiksi.

  • Muistiasiantuntija Mirva Hartikainen vastaa Rovaniemen ja Ranuan alueesta.
  • Muistiasiantuntija Sirkku Rauma Länsi-Pohjan alueesta.
  • Muistiasiantuntija Maarit Simoska Itä-Lapin alueesta.
  • Muistiasiantuntija Virpi Vielma Tunturi-Lapista ja Ylä-Lapista.

Lisäksi jokaisella työntekijällä on myös muita vastuutehtäviä.

Uudistuksella yhdistys pyrkii vastamaan aiempaa paremmin Lapin muistiperheiden ja heidän lähi-ihmistensä tarpeisiin. Muistisairaudet koskettavat kaikkia, ja siksi yhdistys:

  • tukee muistiperheitä ja edistää aivoterveyttä (muistisairauksien ehkäisy)
  • kouluttaa vapaaehtoisia ja tukee myös heitä arvokkaasta muistityössä
  • valvoo muistisairaiden etua eri päätöksenteon tasoilla ja on luotettava kumppani osana muistisairaan ja hänen lähi-ihmisensä palvelupolkua

Annika Väihkönen toimii Lapin Muisti kuntoon -hankkeen asiantuntija.

Toimistossa palvelevat toimistotyöntekijä Katja Kunnari ja järjestöavustaja Noora Alapoikela.

 

 

 

7.12.2020

Työikäisten muistisairaudet tunnistettava

Muistiliiton valtuuston mielestä työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut.

Liittovaltuusto korostaa, että tunnistamisessa työterveyshuollolla on erityisen tärkeä rooli.

Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita.

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.

Työterveyshuollon lisäksi perusterveydenhuollon on lisättävä osaamista työikäisen muistisairauden tunnistamisessa.

Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista.

Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia.

Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet.

Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana.

– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo.

Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen.

Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan.

Myös lapsille tukea

Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin.

– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa.

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla.

– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa.

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava myös tulevaisuudessa.

Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa.

Julkaistu 7.11.2020

Liittovaltuuston kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

7.12.2020

Palvelukodissa asuva muistisairas voi viettää joulunsa läheistensä luona

Lapissa ei ole mitään syytä rajoittaa palvelukodeissa asuvien muistisairaiden mahdollisuuksia tavata läheisiään joulun aikana. Palvelukodissa asuva muistisairas voi viettää joulunsa esimerkiksi lastensa luona.

Lapin keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri Markku Broas korostaa kuitenkin turvaohjeistuksia eli kasvomaskien käyttö ja turvavälit on syytä muistaa myös jouluna.

Olemme joutuneet tasapainottelemaan turvallisuuden ja inhimillisyyden välillä. Jos huolehditaan turvavälit ja käytetään kasvomaskeja, vierailut ovat aika turvallisia myös riskiryhmään kuuluville.

Markku Broas muistuttaa, että Lappi on koronatartuntojen osalta yhä perusvaiheessa ja paikkakuntalaisilla on pieni riski kantaa tautia.

Meillä on tehty paljon testejä, ja siltä osin olen rauhallisin mielin. Tietenkään sairaana tai oireisena ei saa tavata riskiryhmään kuuluvia kuten ikäihmisiä ja palvelukodeissa asuvia muistisairaita.

Markku Broas on kuitenkin hieman huolissaan siitä, että erityisesti pääkaupunkiseudulta ja muilta korkean riskin alueilta on tulossa runsaasti matkailijoita ja riskiryhmään kuuluvien lähisukulaisia Lappiin.

Olisi toivottavaa, että he välttäisivät ennen Lappiin tuloaan kauppakeskuksia, ravintoloita ja muita väen kokoontumispaikkoja, olisivat omaehtoisessa karanteenissa kymmenen päivää ennen kuin tapaavat riskiryhmään kuuluvia täällä. He voivat levittää virusta myös oireettomina.

Osa ikääntyneiden ja muistisairaiden läheisistä pitää sairaanhoitopiirin suosituksia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille eli erityisesti palveluasumiselle ja tehostetulle palveluasumiselle tiukkoina. Markku Broas muistuttaa, että ohjeilla pyritään suojaamaan riskiryhmäläisiä ja seuraavat suositukset ovat yhä voimassa:

Vierailuja voidaan toteuttaa turvallisesti, kun vierailija ja potilas/asiakas käyttävät kirurgista suu-nenäsuojaa, huolehtivat käsihygieniasta ja pitävät turvaväliä. Vierailijoita yhdelle potilaalle/asiakkaalle saa kerralla olla kaksi henkilöä. Vierailu tapahtuu omassa huoneessa, jossa ei ole muita potilaita/asiakkaita tai mahdollisuuksien mukaan ulkotiloissa.

Broaksen mukaan tavoitteena on huolehtia kaikkien asukkaiden tai potilaiden turvallisuudesta.

Lähtökohtana on, että tavataan vain omissa huoneissa ja kunnioitetaan muiden ihmisten turvallisuutta. Jos käy niin, että joku vierailija on oireeton, mutta saanut tartunnan, hän voi yhteisissä tiloissa tartuttaa viruksen maskittomiin. Lisäksi monet eivät osaa käyttää maskia oikein.

Palvelukodin yhteisissä tiloissa olevilta asukkailta ei voida Broaksen mukaan edellyttää maskin käyttöä.

Joissakin Lapin yksiköissä on vaadittu riskiryhmään kuuluvilta koronatestiä sen jälkeen, kun he ovat vierailleet esimerkiksi viikonloppuisin läheistensä luona. Vierailun jälkeen esimerkiksi muistisairas on odottanut omassa huoneessaan testituloksia päivän tai kaksi.

Tällaiseen ei ole mitään perusteita, ja näin emme ole ohjeistaneet. Oirettomia ei testata.

Infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.

Mikäli Lapin tartuntatilanteessa tapahtuu muutoksia, Lapin sairaanhoitopiiri tiukentaa ohjeistuksiaan.

Eduskunnan oikeusasiamies on muistuttanut kuntia useita kertoja siitä, että tällä hetkellä omaisten vierailuja ei voi kieltää palveluyksiöihin, sillä kielto on lainvastainen. Tartuntatautilaki mahdollistaa rajoitukset, mikäli yksikkö on karanteenissa tai eristetty.

Markku Broas sanookin, että Lapin sairaanhoitopiiri voi koronatilanteen perusvaiheessa antaa vain suosituksia ja toivoa, että ihmiset käyttäytyisivät vastuullisesti myös joulun aikana.

Koronaohjeet ovat aiheuttaneet myös ylilyöntejä.

Jouluinen kuva Napapiiriltä: Eeva-Maija Pietilä.

30.11.2020

Viikko-ohjelma 14.-20.12.

Lapin Muistiyhdistyksen viikko-ohjelma päivitetään maanantaisin myös nettisivuillemme. Nopeat muutokset ovat toki mahdollisia korona-ajan vuoksi, mutta pyrimme pitämään nämä tiedot ajan tasalla.

Maanantai

Rovaniemi:

Ryhmien yhteinen joulujuhla klo 17-18, Vanha tori (ilmoittautuminen päättynyt).

Tiistaina

Keskiviikkona

Rovaniemi: Aivoreenit klo 13-15, Muurolan kirjasto.  Lisätiedot Mirvalta p. 0400 742319.

Torstaina

Perjantaina

Muistipuistossa on myös monenlaista aivojumppaa tarjolla.

 

 

23.11.2020

Ajatuksia aivojen hyvinvoinnista

Aivoterveys on elämän mittainen asia ja meidän tärkeä pääomamme.

Muokkaamalla elintapoja terveellisemmiksi voimme ehkäistä jopa kolmanneksen muistisairauksista. Olisikin tärkeää tunnistaa henkilöt, joiden riski sairastua muistisairauksiin on lisääntynyt, jotta toimintaa voidaan suunnata oikeaan kohderyhmään.

Mitä nuo riskitekijät ovat?

Jokainen riskitekijä on hieman erilainen, mutta tehokkainta olisi pyrkiä vaikuttamaan useaan riskitekijään samanaikaisesti.

Riskitekijät, jotka liittyvät elintapoihimme ovat:

  • vähäinen liikkuminen
  • korkea (ylä)verenpaine
  • kokonaiskolesteroli
  • painoindeksi
  • aivojen vähäinen käyttäminen

Tutkijat selvittävätä myös unen sekä uusimpana suolistomikrobien merkitystä aivojen hyvinvoinnille.

Työikäisen aivoterveyttä haastavat elintapojen lisäksi usein työhön ja työn tekemiseen liittyvät asiat.

Myös se, ettei työtä ole, vaikuttaa tänäänkin monen suomalaisen aivojen hyvinvointiin.

Miten voisin vähentää mahdollisia riskitekijöitä?

Aivoterveyden kulmakivet lienevät meille kaikille tuttuja asioita. Näitä ovat muun muassa:

  • liikunta
  • ruoka
  • uni ja lepo
  • aivojen aktiivisuus
  • mielen hyvinvointi

Keskeistä aivoterveyden edistämisessä on miettiä, mikä tai mitkä muutokset ovat tarpeellisia juuri minulle. Tutkijoiden mukaan mitään taikatemppuja ei tarvita, ainoastaan tarpeellisia muutoksia tehokkaasti ja ennen kaikkea myönteisellä otteella.

Ruokaan ja ruokailuun liittyen aivoterveyttä edistäviä muutoksia voisivat olla esimerkiksi värikkäiden kasvisten ja marjojen sekä kalan lisääminen lautaselle, syöminen tasaisesti useamman kerran päivässä, uusien ruokareseptien
kokeileminen tai vaikka yrttien viljely.

Mielekäs liikunta voi toteutua monin tavoin muutaman kerran viikossa tai päivittäin tai vaihtamalla kauppakäynnit autoilun sijaan kävellen toteutettaviksi.

Korona on tuonut omia haasteita toisten tapaamiseen, mutta kannusta ystäviä ja tuttavia ulkoiluseuraksi, opettele haaveilemasi uusi taito ja kuuntele sinulle mielekästä musiikkia.

Aivoterveyttä voi edistää päivittäisessä arjessa, jo tänään. Pienilläkin valinnoilla voi pienentää omaa riskiään sairastua aivoterveyttä heikentäviin sairauksiin.

Miten sinä vähentäisit riskitekijöitä?

29.10.2020

Nukkumalla menestykseen!

Lapin Muistiyhdistys tarjoaa lauantaina 7.11. klo 13-14.15  unitohtori Henri Tuomilehdon maksuttoman etäluennon: nukkumalla menestykseen!

Henri Tuomilehto on hyvän unen lähettiläs, joka on viidentoista vuoden ajan tutkinut unta, unen vaikutuksia terveyteen ja erityisesti sitä, kuinka meistä jokainen voi parantaa nukkumistaan. 

Luento välitetään muun muassa useiden Lapin kirjastojen kautta maakuntaan korona-ohjeistuksin.

Lapin Muistiyhdistyksellä on meneillään Lapin Muisti Kuntoon –hanke, jossa tavoitteena on innostaa lappilaisia huolehtimaan aivoterveydestään koko elämän ajan. 

Henri Tuomilehdon luento saa kuulijan ymmärtämään, kuinka merkittäviä tekijöitä uni ja palautuminen ovat niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Riittävä uni on osa terveellisiä elintapoja, jotka edistävät aivoterveyttä ja muistia. 

Tuomilehto on johtanut muun muassa tutkimusta, jossa osoitettiin ensimmäisenä maailmassa terveellisten elämäntapojen hyödyllinen vaikutus uniapnean hoidossa. Tutkimus on muuttanut kansainvälisiä hoitosuosituksia uniapnean hoidossa.

Tuomilehdolla on vuosien kokemus uniongelmaisten potilaiden hoitamisesta ja tutkimustyöstä liittyen uneen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairastavuuteen sekä siihen, kuinka terveelliset elämäntavat vaikuttavat näihin sairauksiin.

Luento on osa Lapin Muisti Kuntoon –hankkeen Aivoterveyslähettiläskoulusta, mutta sitä voivat tulla kuuntelemaan myös muut asiasta kiinnostuneet.

Lisätietoja luennosta  

asiantuntija Annika Väihkönen, Lapin Muisti Kuntoon –hanke 

annika@lapinmuistiyhdistys.fi 

tai 0400 741 279 

 

  

 

  

27.10.2020

Annikan Aivovinkeistä ideoita muutokseen

Annika Väihkönen on aivoterveyden asiantuntija. Annikan Aivovinkit vauhdittavat Lapin Muisti kuntoon -hanketta.

Voit seurata Annikan blogia tältä palstalta ja joskus jopa kuunnella Annikan ääntä:

Olen Väihkösen Annika, reilu nelikymppinen rovaniemeläinen. Muistiasioiden parissa olen työskennellyt Lapin Muistiyhdistyksessä yli seitsemäntoista vuotta ja nyt toimin yhdistyksen aivoterveyden asiantuntijana.

Tulevissa blogeissani peilaan aivoterveys -teemaa sekä tutkimuksiin että omiin kokemuksiin. Omat elintapani ovat olleet viimeisten vuosien aikana vähemmän aivoterveyttä tukevia ja kuulun itsekin kohderyhmään, joka erityisesti hyötyy elintapaohjauksesta.

Tule mukaan!

Annika

 

 

Go to Top