Ajankohtaista2020-08-03T11:58:54+03:00
12.4.2021

Koronauhka väistymässä

Lapin viranomaiset ovat väljentäneet koronaohjeistuksia Lapin sairaanhoitopiirin alueella, sillä tartuntoja on todettu vähän.

Lapin Muistiyhdistys aloittelee ryhmätoimintaansa paikan päällä 12.4. alkaen niissä seutukunnissa, joissa se on mahdollista. Muilla alueilla korvaamme osan toiminnasta Teams-kokoontumisilla, puhelinsoitoilla tai tehtäväpostituksilla.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella voimme järjestää enintään 20 henkilön yleisötilaisuuksia.

Lapin aluehallintoviraston määräys on voimassa 12.4.–11.5.2021, ja se koskee Lapin sairaanhoitopiirin aluetta eli Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kemijärven, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia.

Länsi-Pohjassa

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on yhä voimassa tiukemmat leviämisvaiheen rajoitukset.

Lapin aluehallintovirasto on kieltänyt kaikki yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella 25.4.2021 saakka.

Pienryhmien kokoontumissa noudatamme koronaohjeistuksia eli huolehdimme muun muassa käsihygieniasta ja turvaväleistä ja osallistumme ryhmiin vain terveinä.

 

Tästä voit tutustua tarkempiin ryhmätoiminnan koronaohjeisiin.

 

 

7.4.2021

Virkistysloma työikäisenä sairastuneille

Virkistysloma on tarkoitettu ensisijaisesti vasta muistidiagnoosin saaneille.

Lomalla keskitytään yhdessäoloon, vertaistukeen ja parisuhteen hyvinvointiin kauniissa maisemissa.

Loman hinta on 100€/henkilö.

Hinta sisältää:

  • majoituksen
  • ohjelman
  • täysihoidon

Matkat jokainen maksaa itse.

Ilmoittautumiset 11.5. mennessä.

Loma toteutetaan Lapin Muistiyhdistyksen ja Oulun seudun Muistiyhdistyksen yhteistyönä.

Lisätietoja antavat:

sirkku@lapinmuistiyhdistys.fi (045-694 3753)

ja mirva@lapinmuistiyhdistys.fi (0400-742 319)

6.4.2021

Muistilomalle elokuussa!

Järjestämme yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Muistiloman Lomakoti Onnelassa Haukiputaalla. Viiden päivän täysihoitoloma toteutetaan elokuussa.

Muistiloman tavoitteena on kehittää muistia erilaisten harjoitteiden avulla, antaa avaimia toimintakyvyn ylläpitämiseen, saada vertaistukea muilta lomalaisilta sekä torjua yksinäisyyttä.

Täysilomahoito on tarkoitettu aikuisille. Sen ajankohta on 2.-7.8.2021.

Onnelan loma sisältää:

  • aamiaisen, lounaan ja päivällisen
  • majoituksen jaetuissa kahden henkilön huoneissa
  • yhteistä ohjattua toimintaa kaksi kertaa päivässä (ei tulo- ja lähtöpäivänä)

Loman omavastuu on 90 euroa/henkilö.

Jos lomalle hakija tarvitsee avustajan, myös avustajan on haettava omalla hakemuksella tuettua lomaa.

Tuetut lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaallisin perustein. Tuetun loman voi saada joka toinen vuosi.

Loman järjestämistä tuetaan Veikkausvoittovaroin.

Voit tulostaa hakulomakkeen tästä.

Hakulomake lähetetään:

Hyvinvointilomat ry.

Haapaniemenkatu 14

00530 Helsinki

Lisätietoja saat myös Sirkku Raumalta

sirkku@lapinmuistiyhdistys.fi

tai puhelimitse 045-694 3753.

 

 

 

1.4.2021

Kevätkokouksen esityslista

Lapin Muistiyhdistys ry kevätkokous järjestetään pe 16.4. klo 13 etäkokouksena Teams-yhteydellä.

Kokouksen asialista:

  • Kokouksen avaus
  • Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
  • Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  • Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  • Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnan tarkastajien tai tilintarkastajien lausunnon esittäminen
  • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • Sääntömuutos
  • Muut kokouksessa esille tulevat asiat
  • Kokouksen päättäminen
26.3.2021

Ensimmäinen facebook-live

Olemme aloittaneet kuntavaalityön.

Toteutimme yhteistyössä Napapiirin Omaishoitajien kanssa ensimmäisen facebook-live-lähetyksen keskiviikkona.

Ohjelman teemana oli kertoa kuntavaalien ehdokkaille, mitä omaishoitajuus on, miten kuntapäättäjät voisivat tukea omaishoitajia muutenkin kuin juhlapuheisssa ja minkälaista omaishoitajan arki todellisuudessa on.

Kuka hoitaa omaishoitajaa -teemasta olivat keskustelemassa molempien yhdistysten puheenjohtajat ja kaksi omaishoitajaa.

Ehdokkaat osallistuivat vilkkaasti keskusteluun facebookissa.

Kuka hoitaa omaishoitajaa -tilaisuuden näet tästä.

Muistiliitolla on oma vaaliohjelmansa, joissa päätavoitteena on luoda Suomeen muistiystävällisiä kuntia.

Muistiliitto pitää esillä näitä asioita kuntavaaleissa.

23.3.2021

Tiukat koronarajoitukset jatkuvat

Lapin sairaanhoitopiirin alueella kaikki yli kuuden henkilön sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä 11.4. saakka.

Lapin aluehallintoviraston osallistujakiellolla pyritään ehkäisemään koronatartuntojen leviäminen Lapissa.

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan 6 ihmistä edellyttäen, että niissä noudatetaan viranomaisten antamia ohjeistuksia.

Tapahtumaan/ tilaisuuteen ei saa tulla sairaana. Järjestäjät vastaavat siitä, että tapahtumissa pidetään 2 metrin turvavälit, huolehditaan käsihygieniasta, kasvomaskin käyttösuositus, vältetään jonojen ja ruuhkien syntymistä.

Lapin aluehallintoviraston päätös perustuu kokonaisarvioon tämänhetkisestä alueellisesta tautitilanteesta.

Valtakunnallinen epidemiatilanne on huonontunut helmikuun 2021 jälkeen.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuusluvut ovat viime viikkoina hieman laskeneet, mutta muualta Suomesta Lappiin suuntautuvan matkailun ja virusmuunnosten leviämisen vuoksi on edelleen olemassa merkittävä riski tartuntatilanteen huonontumiselle.

Kokoontumisten rajoittaminen on välttämätön osa epidemian torjuntaa. Toimenpiteet ovat valtioneuvoston 25.2.2021 antaman periaatepäätöksen mukaisia.

15.3.2021

Elintavoilla on merkitystä

“Huonot elintavat vievät hautaan” otsikoitiin maakuntalehti Lapin Kansassa (9.2.). Korkea verenpaine, ylipaino, diabetes ja tupakointi ovat Lapin korkeiden sepelvaltimotautilukujen ja niihin liittyvien ennenaikaisten, muuta maata korkeampien kuolleisuuslukujen taustalla.

Ikärakenteen lisäksi selittävinä tekijöinä olivat jutussa lappilaisten elintavat sekä perimä.

Tiia Ngandu ja Miia Kivipelto nostivat artikkelissaan samoja riskitekijöitä myös Alzheimerin taudin taustalta. On arvioitu, että ainakin kolmannes Alzheimerin taudista liittyisi muokattavissa oleviin tekijöihin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että tautia voisi ehkäistä ja sairastumista viivästyttää.

Lue riskitekijöistä lisää tästä linkistä.

Verenpaine, lihavuus…

Useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet erityisesti keski-iän kohonneen kolesterolitason ja verenpaineen sekä lihavuuden altistavan myöhemmällä iällä muistisairauksille.

Aivoterveellisten elintapojen vaalimisella ja riskitekijöiden hyvällä hoidolla voitaisiin tutkimusten mukaan tehokkaasti ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja, hyvää elämisen laatua sekä toimintakykyä.

Elintavoilla on siis merkitystä.

Voit lukea lisää tutkimustuloksista tästä.

Valinnat ovat usein yksinkertaisia.

Teepäs riskitesti!

Tunnistatko sinä omat riskisi? Tiedätkö oman verenpaineesi tai kolesteroliarvosi? Nukutko hyvin ja liikutko riittävästi?

Tunnistamisessa voit hyödyntää esimerkiksi riskitestiä, joka löytyy muistisairauksien Käypä hoito -suosituksesta.

Riskien tunnistaminen ja niiden peilaaminen omiin arvoihin ovat ensiaskeleita terveellisempien elintapojen muutoksessa.

Riskitestin voit tehdä tästä.

 

 

 

Ajattele aivojasi, mieti muistiasi

Viikolla 11 vietetään Aivoviikkoa. Teemana on tänä vuonna Ajattele aivojasi, mieti muistiasi.

Aivoviikolla eri toimijat järjestävät mielenkiintoisia tilaisuuksia ja luentoja.

Jos kaipaat alkusysäystä tai vahvistusta arjen valinnoillesi, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Jyväskylän yliopiston antiin, liittymään to 18.3. klo 18 alkavaan Neurologisten vammaisjärjestöjen toteuttamaan Läheisyys, kosketus ja empatia – miten aivot toimivat -webinaariin sekä osallistumaan Lapin Muistiyhdistyksen tapahtumiin.

Voit lukea Lapin Muistiyhdistyksen viikko-ohjelman tästä.

Jyväskylän yliopiston tarjonnasta voit lukea tästä.

Läheisyys, kosketus, empatia. Pääset mukaan tästä.

Annika Väihkönen kasvokuva.

Terveisin,

Annika

12.3.2021

Aivoviikon ohjelmassa

Aivoviikolla (15.-21.3.) teemanamme on Ajattele aivojasi, mieti muistiasi. Kerromme viikon aikana mielen hyvinvoinnin, ravinnon, aivojen aktivoinnin, liikunnan sekä unen ja levon merkityksestä aivoterveydelle.

Sosiaalisessa mediassa julkaistavien haasteiden avulla jokainen voi testata, miten muutokset elämäntavoissa vaikuttavat omaan hyvinvointiin.

Koronan vuoksi luentomme ja kaikki muut tapahtumat järjestetään Teams-yhteydellä.

Luennoille voit tilat linkin päivää ennen luentoa toimistoltamme. Saat meiltä myös tarvittaessa teknisen tuen kaikkiin etätilaisuuksiin.

toimisto@lapinmuistiyhdistys.fi tai p. 040-508 0482.

Ma 15.3. klo 12

Muistikummituokio, jossa Annika opettaa viisi perusasiaa muistisairauksista ja kuinka voit tehdä arjessa muistiystävällisiä tekoja.

Ti 16.3. klo 10.30

Ajattele aivojasi, mieti muistiasia, luento/Annika.

Ti klo 12

Aivoreenit, Mirva jumppauttaa aivoja.

Ti klo 12.30

Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajaliiton luento.

Ti klo 13

Keitämmäpä kahavit, leppoisaa jutustelua yhdistyksen toiminnasta ja miten me voisimme auttaa muistiperheitä, Virpi emännöi.

Ke 17.3. klo 10

Keitämmäpä kahavit, Maarit emännöi.

Ke klo 12

Keitämmäpä kahavit, Sirkku emännöi.

Ke klo 14

Vapaaehtoisten porinat, Mirva emännöi.

Ke klo 17

Muistiliiton webinaari viikon teemasta.

Aivoliiton webinaarista mainos.

To 18.3. klo 10

Keitämmäpä kahavit, Mirva emännöi.

To klo 13

Keitämmäpä kahavit, Virpi emännöi.

To klo 14

Muistikummituokio, Annika.

To klo 16.30

Ajattele aivojasi, mieti muistiasi, luento/Annika.

Pe 19.3. klo 13

Vapaaehtoisten porinat, Sirkku emännöi.

 

 

 

 

2.3.2021

Kuka on maskin takana?

Muistisairaan ihmisen inhimillinen kohtaaminen maskeilla ja etäisyyksin vaatii uudenlaista viestintää. Kun kasvot on peitetty, vuorovaikutukseen tarvitaan uusia kehonosia. Muistisairaan ihmisen hoidossa ja kohtaamisissa korostuu nyt ennen kokemattomalla tavalla turvallisuudentunteen ylläpitäminen ja toivon kannattelu: välittäminen ei lopu, vaikka välimatka kasvaisi.

Masked Singer Suomi -ohjelma pyörii tv:ssä. Katsojia kiehtoo arvuutella kisaajien todellista henkilöllisyyttä. Joskus pelkkä äänikin voi paljastaa, kuka on kyseessä. Veikkauksia satelee Twitteriä myöden. Kuka on maskin takana?

Samaa on arvuuteltu kuluneina kuukausina hoitotyössäkin.

Kun hoitaja piiloutuu maskin taakse, turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentumiselle on etsittävä uusia rakennusaineita.

Varsinkin muistisairaiden hoidossa maskit ovat tuoneet eteen odottamattomia vuorovaikutustilanteita, joista selviytymiseen on tarvittu luovuutta, uusia tapoja toimia ja syvää, kokonaisvaltaista inhimillisyyttä.

Rosvo vai poliisi?

Erilaisten suojainten käytöstä tuli hoitotyön arjessa uusi normaali COVID-pandemian myötä. Hämmentävän vähän olen kuitenkin huomannut kiinnitettävän huomiota siihen, miten maski tai visiiri muuttaa vuorovaikutustilanteita muistisairaiden ihmisten kanssa.

Muistisairaus vaikuttaa monella tavalla ihmisen kykyyn toimia tässä uudessa todellisuudessa, joka näyttäytyy toisinaan terveillekin kuin jonkinlaisena b-luokan tieteiselokuvana.

Muistisairaat ihmiset kysyvät usein: “Miksi sinun pitää käyttää tuota naamaria? Ota se pois!”

Myös maskin käyttäminen vaikeutuu muistisairauden vuoksi, vaikka sille olisikin tarvetta. Usein näkee muistisairaan ihmisen koskevan maskiin tai visiiriin. Muistisairas ihminen hypistelee ja rapsuttaa maskia, jos se tuntuu epämukavalta tai maskin alta kutittaa.

Ja kuten me kaikki kokemuksesta tiedämme, sellaista tapahtuu aika usein.

Muistisairaat ihmiset reagoivat herkästi ympäristön ärsykkeisiin, heillä kontrollin vaatimat tiedonkäsittelyyn liittyvät aivojen rakenteet ovat vaurioituneet, ja siksi kasvosuojuksen käyttö ei useinkaan toteudu aivan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kun muistisairaus etenee, vaikeutuu kyky palauttaa mieleen aiemmin keskusteltuja asioita ja kyky muistaa pitkiä ohjeita. Keskittyminen herpaantuu herkästi ja liike alkaa korvata puhetta.

Muistisairaus vaikuttaa monella tapaa ihmisen kykyyn tehdä tulkintoja ympäristöstään. Aivojen kyky tunnistaa aistinelimistä tulevaa tietoa vaikeutuu. Esineitä pinnoilta voi olla vaikea hahmottaa, tutut kasvot häipyvät mielestä, äänien suuntaa on vaikea tunnistaa.

Muistisairaalla ihmisellä voi esiintyä myös harhaisuutta kuten näköharhoja ja niiden ilmaantuvuus kasvaa hämärässä. Lisäksi vielä mennyt todellisuus ja tapahtumat pyrkivät tulemaan mieleen päällimmäiseksi. Moni muistisairas asiakas on kieltäytynyt päästämästä maskiin pukeutunutta kotihoidon työntekijää kotiinsa.

“En päästä sinua sisään. Olet rosvo!”

Seuraavalla kerralla hoitaja on ehkä sonnustautuneena visiiriin, ja tulija vaikuttaakin muistisairaan asiakkaan silmissä poliisilta. Eräs hoitaja totesikin kokemuksen syvällä rintaäänellä:

”Näytän aina kohdatessa ensin koko kasvoni muistisairaalle ihmiselle”.

Muistisairaan ihmisen kokemus rosvoista tai poliiseista maskillisten hoitajien sijaan liittyy turvallisuuden tunteen horjumiseen.

Perusluottamus toisiin ihmisiin, avun saamiseen, rakentuu jo varhaisissa vuorovaikutussuhteissa. Tällöin ihmiselle syntynyt kiintymyssuhdemalli vaikuttaa turvallisuuden kokemiseen myös vakavan sairauden kohdatessa.

Vahva lapsuudessa syntynyt perusturva auttaa meitä koko elämän luottamaan toisiin ihmisiin ja siihen, että minulle seuraa hyvää.

Aina perusturvallisuus ei kuitenkaan ole rakentunut elämän aikana parhaalla mahdollisella tavalla, ja muistisairaus järkyttää aina elämän perustuksia ja turvallisuuden tunnetta hyvin perustavalla tavalla.

Turvallisuuden tunteen vahvistaminen onkin tärkeä osa hyvää muistihoitotyötä ja korostuu nyt ennen kokemattomalla tavalla.

Kun hymy on piilotettu

Muistisairas ihminen on kuin aalloilla keikkuva kaarnalaiva, joka tarvitsee myötätuulen pehmeää tukea purjehtiakseen eteenpäin. Sairauden edetessä oma identiteetti haurastuu ja muistisairas ihminen tarvitsee toiselta ihmiseltä kaikkinaista vahvistamista.

Kyky olla vuorovaikutuksessa säröilee: on yhä vaikeampaa tunnistaa omia tunteitaan, tuntemuksiaan ja tarpeitaan, pukea niitä sanoiksi sekä ilmaista niitä.

Muistisairaan henkilön kanssa vuorovaikutus on peilausta – muistisairas näkee itsensä siinä, miten hoitaja häneen suhtautuu. Toisen ihmisen kasvot, eleet ja ilmeet ovat peili, jonka kautta muistisairas voi tehdä sisäistä maailmaansa ymmärrettäväksi, saada turvaa ja tukea ja löytää merkityksiä pirstaloituvasta todellisuudestaan.

Silloinkin, kun sanat, muistot ja merkitykset katoavat, jokin meissä ymmärtää hymyilevät kasvot ja arvostavan katseen.

Näiden kohtaamisten kautta voi tulla nähdyksi, saada vahvistuksen:  “minä olen yhä tässä omana tärkeänä itsenäni.”

Miten maskien tai visiirin kanssa voidaan välittää vuorovaikutustilanteissa arvostusta ja nähdyksi tulemisen kokemusta?

Kun hoitaja kurkottaa kohti muistisairaan ihmisen kokemusmaailmaa maskin takaa, se muistuttaa tilannetta, jossa vuorovaikutusta haastaa jonkin aistin puuttuminen tai heikkous.

Silloin viestejä on luettava uudella tavalla: sokea ihminen tulkitsee äänensävyjä, taukoja ja toisen ihmisen liikehdintää. Huonokuuloinen ihminen lukee huulilta ja yrittää tulkita viestiä asiayhteyksien kautta. Hän myös katsoo hoitajaa silmiin ja hakeakseen vahvistusta viestin tulkinnalle vuorovaikutustilanteissa.

Muistisairas ihminen ei näe hymyilevää suuta maskin takaa, mutta hän näkee silmät. Hän näkee sen, että häntä katsotaan silmiin. Monesti kohtaamisissa jää mieleen juuri katse, etenkin ensikohtaamisista katseen väri ja syvyys tulee lähelle.

Millainen katse meihin luotiin – pälyilevä ja nopea vai rauhallinen ja kiinnostunut? Hymyilivätkö silmät? Oliko katseessa hyväksyntää, rakkautta? Kuka on maskin takana?

Katseen avulla tulemme nähdyksi toisen silmissä. Katseen avulla voidaan sivuuttaa tai nähdä toinen ihminen arvokkaana yksilönä. Katseella voidaan koskettaa.

Muistisairaat ihmiset kokevat usein häpeää sairauden aiheuttamista muutoksista omassa käytöksessä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Häpeä on tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi omassa mielessään tai toisten silmissä. Hoitajan katseen kautta muistisairas ihminen voi kokea hyväksyntää ja arvostusta, vaikka kömmähdyksiä sattuukin.

Viesti koko keholla

Maskista huolimatta hoitaja voi rauhoittaa ja luoda turvaa kehon kielellä. Kiireettömät, rauhalliset liikkeet ja eleet viestivät, että syytä huolestumiseen ei ole.

Aito kiinnostus, eläytyminen ja keskittyminen välittyvät koko olemuksesta, vaikka se olisikin suojavaatteisiin verhottu.

Hoitaja voi olla selin, häärätä omiaan itseensä uppoutuneena – tai hän voi suunnata kehonsa muistisairasta ihmistä kohti ja välittää läheisyyden kokemista. Hän voi tehdä kehon liikkeillä ja asennoilla itsensä läsnä olevaksi ja toisen ihmisen nähdyksi ja kuulluksi.

Äänensävy voi olla hätäinen tai kiireinen, tai se voi olla tyynnyttävä ja luottamusta herättävä. Kun maskin takaa kuuluu iloinen, mukava jutustelu tai laulelu, maskikin ahdistaa vähemmän.

Tunnelmaa voi keventää mielimusiikin kuuntelu tai rintapieleen laitettu sydämenmuotoinen pinssi, joka kertoo maskimaakarin olevan hoitaja nimeltä se ja se, hyvien puolelta.

Muistisairaus vaikeuttaa ihmisen kykyä tuottaa sanoja ja tarinoita sekä osallistua nopeasti eteneviin vuorovaikutustilanteisiin.

Kun kasvoilla on maski, oman puheenvuoron jälkeen on maltettava pitää riittävä tauko. Sanat voi ääntää tavallista selkeämmin, mutta lämpimällä sävyllä.

Turhaa informaatiotulvaa kannattaa välttää ja suosia yksinkertaisia kysymyksiä ja ohjeita, jotka esitetään yksi kerrallaan.

Maskit ja etäisyys pakottavat meitä tarkastelemaan vuorovaikutuksen olemusta. Tiedetään, että länsimaalaisille ihmisille on tärkeää tarkkailla vuorovaikutustilanteissa sekä suuta että silmiä.

Kun vuorovaikutus on rikki, viesti ei ehkä mene muistisairaalle ihmiselle saakka vain silmien kautta, vaikka hymyilisitkin maskin takana. Kun viestintävälineeksi otetaan koko keho, voidaan välittää toivoa maskista huolimatta.

Ja juuri toivo on se mitä tarvitsemme tässä käsittämättömän vaikeassa tilanteessa, jossa tulevaisuutta värittää epätietoisuus. Toivo on voimaa, valoa johon luotamme pimeässä.

Toivon avulla voimme sietää nykyhetken vaikeita asioita ja uskoa parempaan tulevaan.

Ihmisillä on syvä kaipuu toistensa yhteyteen. Riittävä kokemus yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisyydestä voi syntyä etäisyydestä huolimatta, videopuhelun välityksellä tai ikkunan läpi.

Yhteyttä välillämme voi vaalia myös maski tai visiiri kasvoilla: vaikka sinä et voikaan nähdä minua kokonaan, minä näen sinut.

Tämä hassu naamari on tosiaan vähän ankea, mutta kun olemme tässä yhdessä, pärjäämme kyllä.

Me kaikki tarvitsemme inhimillisiä kohtaamisia. Ne vahvistavat minuutta.

Kirjoittajat:

Heidi Valtatie, sh, TtM, gerontologisen hoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Nina Sarell, sh, TtK, terveystieteen maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Muistiliiton nettisivuilla 17.2.2021.

Voit lukea blogikirjoituksen myös tästä linkistä.

Go to Top