Ajankohtaista

Muistiliitto: Avustusleikkaukset vaarantavat hyvinvointia

Järjestöillä on merkittävä rooli osana suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Järjestöjen valtionavustuksista leikataan vuosina 2025–2027 yhteensä 140 miljoonaa euroa eli kolmasosa.

Summa on merkittävä.

Muistiliiton liittovaltuusto muistuttaa kannanotossaan, että sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset vaarantavat vakavasti suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan.

Esimerkiksi Muistiliiton alueellisissa Muistiluotsikeskuksissa toteutui viime vuonna yli 150.000 kohtaamista. Muistisairaiden määrä on jyrkässä kasvussa: uusia diagnooseja tehdään vuosittain 23. 000.

Kasvava avuntarve näkyy jo nyt Muistiliiton palveluissa. Muistisairaan ja läheisen ajoissa saama tieto ja tuki lisäävät hyvinvointia ja jaksamista, mutta myös säästävät yhteiskunnan kustannuksia.

– Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on myös hyvinvointialueille elintärkeä kumppani, joka tarjoaa ihmisille tietoa aivoterveydestä, muistisairauksista, matalan kynnyksen tukea sekä osallistumismahdollisuuksia muun muassa vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa, toteaa Muistiliiton toiminnanjohtajaKatariina Suomu.

Muistiliiton toteuttama Muistibarometri osoittaa, että osallistuminen Muistiluotsikeskusten toimintaan lieventää sairastuneiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä ja alakuloa.

– Viestit kentältä kertovat, että hyvinvointialueet toivoisivat järjestöjen ottavan vastuulleen enemmänkin tehtäviä ja toimintoja. Tehtävä on todella vaikea, ellei mahdoton, kun samaan aikaa järjestöjen resursseja on leikattu, Suomu toteaa.

– Olemme iloisia, että asiakasohjaus esimerkiksi Muistiluotsikeskuksiin toimii hyvin, mutta samalla aiheuttaa huolta, ettemme pysty edes nykyisillä tai tulevaisuudessa jopa pienemmillä voimavaroilla auttamaan kaikkia tukea tarvitsevia, Suomu jatkaa.

Muistiliiton liittovaltuusto vetoaa päättäjiin, jotta avustusleikkauksia kohtuullistetaan. Toimiva kansalaisyhteiskunta ja ihmisten luottamus arjessa selviytymiseen ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta olennaisia.

Turvallisuutta ei ole syytä horjuttaa viemällä tuki sitä tarvitsevilta ihmisiltä.

Helsingissä 17.5.2025

liittovaltuuston puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
liittohallituksen puheenjohtaja, professori Tarja Välimäki

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Katariina Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi

|2025-05-19T12:17:15+03:0019.5.2025|

Taimille ja Tuulikille stipendit

Rovaniemeläinen Tuulikki Pasma ja inarilainen Taimi Seurujärvi on palkittu Muistiliiton stipendillä tunnustuksena merkittävästä vapaaehtoistyöstä Lapin Muistiyhdistyksessä.

Lapin Muistiyhdistyksen hallitus perusteli hakemustaan Muistiliiton Pekka Laineen nimikkorahastolle näin:

”Tuulikki aloitti vapaaehtoistoiminnan Lapin Muistiyhdistyksessä jo yli 10 vuotta sitten miehensä muistisairauden myötä. Hänen toteuttama vapaaehtoistoiminta on ollut ja on edelleen monipuolista kohdentuen suoraan tai välillisesti muistisairaiden ihmisten ja heidän lähi-ihmistensä tukemiseen.

Tuulikki toimi aluksi vuosia yhdistyksen hallituksen sihteerinä sekä jäsenrekisterin hoitajana. Näiden lisäksi hän on vahvistanut yhdistyksen hallinnon osaamista mm. verotukseen ja hallintolakiin liittyvissä kysymyksissä. Hän on jakanut asiantuntijuuttaan myös omaisille ja läheisille mm. työhuonevähennys- ja muissa verotusasioissa.

Miehensä kuoleman jälkeen Tuulikki on jatkanut vapaaehtoisena yhdistyksen varainkeruun kehittämistä sekä ollut tärkeänä osana strategian päivitystyössä. Tuulikki on kouluttautunut Aivoterveyslähettilääksi ja Ahaa! aivotreeniohjaajaksi. Hän jakaa kokemuksiaan muistisairaan läheisenä sekä tietoa yhdistyksen toiminnasta esimerkiksi muistikahviloissa. Muistivapaaehtoisena hän luo yhdistyksestä positiivista ja helposti lähestyttävää kuvaa. Omalla olemuksellaan ja avoimuudellaan hän muokkaa asenteita muistisairauksia kohtaan positiivisemmiksi sekä tekee arvokasta vaikuttamistyötä muistiystävällisyyden edistämiseksi.

Taimi Seurujärvi oli keskeinen toimija yhdistyksen Ivalon alaosaston perustamisessa 15 vuotta sitten. Miehensä sairastumisen myötä Taimi halusi kehittää yhdessä muistiyhdistyksen kanssa paikallista toimintaa muistisairautta sairastaville ja heidän lähi-ihmisilleen.

Miehensä kuoleman jälkeen Taimi toimii edelleen aktiivisena alaosastotoiminnassa. Hän on mukana järjestämässä vuosittaisia retkiä ja virkistystilaisuuksia muistisairaille ja heidän läheisilleen, muistikahvilatoimintaa sekä teemaviikkojen (Aivo- ja Muistiviikot) tilaisuuksia. Hän toimii myös monissa muissa alueen järjestöissä vieden muistiasiaa näissäkin verkostoissa ihmisten tietoisuuteen. Hänellä on laajat verkostot myös päättäjätahoille.

Taimi toimii luotettavana tukena monelle alueensa lähi-ihmiselle ja on valmis kuuntelemaan sekä jakamaan omia kokemuksiaan. Hän saa alueellaan muistisairauteen sairastuneita ihmisiä ja heidän lähi-ihmisiään osallistumaan ja lähtemään ”toisten joukkoon”. Hän on saanut myös alaosastotoimintaan mukaan uusia toimijoita.”

Stipendit luovutettiin Lapin Muistiyhdistyksen kevätkokouksessa Rovaniemellä.

|2025-05-19T12:40:18+03:0010.5.2025|

Tule mukaan tutkimukseen!

Yhteisöllinen asuminen on Suomessa uudehko asumismuoto. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittävät, miten yhteisöllinen asuminen ja palvelut vastaavat muistisairautta sairastavien tarpeisiin ja minkälaiseksi läheiset ovat kokeneet asumismuodon.

Tutkimuksen tarkoituksena on saada muistisairautta sairastavien läheisiltä muun muassa sitä, onko yhteisöllinen asuminen turvallista ja miten muistisairautta sairastavat ja heidän läheisensä kohdataan.

Mikäli ikääntynyt muistisairautta sairastava läheisesi asuu yhteisöllisessä asumisyksikössä, tule mukaan tutkimukseen ja vastaa kyselyyn.

Kyselyyn vastaaminen kestää n. 15- 20min, kysely on avoinna 30.6.2025 asti.

Pääset kyselyyn tästä linkistä.

Kyselyn vastauksia käytetään osana opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tekijät Malla Ketola ja Marianne
Kulmala ovat geronomi-opiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Geronomi on vanhustyön
asiantuntija, joka työskentelee erilaisissa tehtävissä ikääntyneiden parissa.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry.

|2025-05-19T15:08:53+03:009.5.2025|

Asenteet ovat muuttumassa

Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja, apulaisprofessori Eino Solje on saanut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin myöntämän Nuoren tutkijan palkinnon. Hän johtaa ryhmää, joka tutkii varhain alkavia muistisairauksia monesta eri näkökulmasta.

Eino Solje (s. 1990) on nuoresta iästään huolimatta yksi Suomen tunnetuimmista muistisairaustutkijoista.

Soljen johtamassa Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikössä tutkitaan aivosairauksia: ennaltaehkäisyä, mekanismeja, uusia lääkkeitä ja riskitekijöitä sekä terveiden aivojen toimintaa.

”Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten tutkimus ja kliininen työ voivat täydentää toisiaan – potilaskohtaamiset auttavat tunnistamaan keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Toisaalta pyrin varmistamaan, että tutkimustulokset todella päätyvät hyödyttämään potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa.”

Soljen johtama tutkimusryhmä keskittyy varhain alkaviin muisti- ja aivorappeumasairauksiin. Ryhmä kehittää muun muassa parempia diagnostisia menetelmiä kliinisten aineistojen ja biomarkkerien avulla, jotta tulevaisuudessa aivosairaudet tunnistetaan ja havaitaan entistä aiemmin ja tarkemmin.

”Lisäksi selvitämme muistisairauksiin liittyviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä yhteistyössä näiden alojen asiantuntijoiden kanssa.”

Soljen korostaa, että tutkijan on pystyttävä viestimään löydöksistään ymmärrettävästi niin tutkittaville kuin suurelle yleisölle.

”Olemme mielestäni onnistuneet tässä varsin hyvin. Se on osaltaan innostanut uusi vapaaehtoisia – terveitä ja sairastuneita – mukaan tutkimuksiin.”

Yksi tutkimusryhmän tärkeimmistä saavutuksista on, että suomalaiset kliiniset aineistot on saatu osaksi laajoja kansainvälisiä varhain alkavien ja epätyypillisten muistisairauksien tutkimuskonsortioita. Kotimaisen muistisairaustutkimuksen kannalta tämä on erityisen tärkeää:

”Jos suomalaiset potilaat eivät ole mukana, löydökset eivät välttämättä tarjoa ratkaisuja meidän väestömme erityispiirteisiin”, Solje selventää.

Työ lupaavien vainujen parissa jatkuu

Tutkijana Eino Solje saa iloa hetkistä, jolloin aavistus merkittävästä löydöksestä herää. Valtaosa ”vainuista” ei lopulta johda mihinkään, mutta toisinaan ne vievät tieteellisten läpimurtojen äärelle.

”Tälläkin hetkellä työskentelemme parin lupaavan vainun parissa – aika näyttää, mitä niistä seuraa!”

Parhaassa tapauksessa tutkimustulokset siirtyvät arkeen nopeasti ja vaikuttavasti. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Silti tutkijan on jaksettava puurtaa pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti.

”Nuoren tutkijan palkinto kannustaa jatkamaan ja muistuttaa, että tutkimusaiheemme on myös muiden mielestä tärkeä ja ajankohtainen. On hienoa nähdä, että aihe, johon on aiemmin liittynyt stigmaa, saa nyt tällaista tunnustusta. Asenteet aivorappeumasairauksia kohtaan ovat muuttumassa.”

Lähde: Duodecim 10.4.2025

|2025-04-24T17:53:44+03:0011.4.2025|
Go to Top