Ajankohtaista2021-12-02T07:48:08+02:00
11.1.2022

Korona muuttaa toimintamme

Koronatilanne jatkuu vaikeana. Lapin aluehallintovirasto kieltää edelleen kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä.

Määräykset ovat voimassa 23.1.–22.2.2022 ja koskevat kaikkia Lapin kuntia. Lisäksi osassa kunnista on voimassa omat vahvat suositukset, jotka rajoittavat lisäksi ryhmätoimintaa ja tapahtumien järjestämistä.

Lapin Muistiyhdistys noudattaa omassa toiminnassaan aluehallintoviraston määräyksiä ja kuntakohtaisia vahvoja suosituksia.

Muistikahvilat eivät kokoonnu toistaiseksi. Myös uusien ryhmien aloittaminen maakunnassa siirtyy. Sen sijaan Rovaniemen suljetut pienryhmät voivat kokoontua ensi viikosta alkaen. Käytämme ryhmissä maskeja ja noudatamme turvavälejä.

Lähipäivinä lähetämme ryhmäläisille korvaavia tehtäviä sekä järjestämme etänä muun muassa kaksi aluevaaleihin liittyvää info-tilaisuutta jäsenistöllemme, vapaaehtoisillemme ja muille asioista kiinnostuneille.

 

 

 

18.11.2021

Isä vai Alzheimer?

Minun piti julkaista tämä kirjoitus ennen isänpäivää. Kertoa kepeästi, kuinka upea elämänvaihe  on olla mummu ja ukki kahdelle pienelle pojalle. Ihastella erityisesti pian 3-vuotiaan, ensimmäisen lapsenlapsemme kehittymistä: hänen hullunkurisia sanojaan, alkavaa uhmaikää.

Tahalliset tai tahattomat hölmöilyt hymyilyttävät, koska lapset ovat lapsia.

Olen työskennellyt puolitoista vuotta Lapin Muistiyhdistyksessä muistiasiantuntijana ja oppinut, kuinka vähän ymmärrän omasta käytöksestämme muistisairauteen sairastuneita kohtaan.

Onko oma läheinen isä vai herra Alzheimer? Miten me kohtelemme muistisairauteen sairastuneita?

Pari viikkoa sitten olin Rovaniemen Eläkeliiton tilaisuudessa ja esitykseni alkuun hyödynsin 50-vuotiaan Eläkeliiton omaa materiaalia, jossa lapset pohdiskelevat vaikeita asioita.

 

Yleisöä nauratti, ja kun kysyin miksi, moni sanoi, että lapset vastaavat niin hauskasti kysymyksiin.

Jos muistisairauteen sairastunut vastaisi, että eläkeläiset asuvat Tapiolassa tai Ruoholahdessa tai tietty vanhojen kodissa, me emme pidä vastauksia hupaisina.

Kun pian 3-vuotias unohtaa leikkiessään pissahätänsä ja pissat osuvat kiireessä lähes pottaan, mummulla riittää kärsivällisyyttä siivota paikat, heittää kastunut matto pyykkikoneeseen, sillä sehän on automaatti ja pesee lähes itsekseen maton.

Entä kun muistisairauteen sairastunut ei muista mennä ajoissa vessaan, housut ja matto kastuvat, peseekö pyykkikone lähes itsekseen maton – epäilen.

Omalla Risto-papallani sanat katosivat aikanaan tai menivät sekaisin. Kun hän tarvitsi housuihinsa henkselit, hän pyysi tulitikkuja ja lapsena en ymmärtänyt, miksi joku aikuinen voi sanoa aivan eri asioita kuin tarkoittaa.

Ja sitten pappa raivostui.

Muistisairaus voi muuttaa sairastuneen kykyä hillitä reaktioitaan. Itku ja nauru ovat herkässä tai tunteiden käsitteleminen on vaikeaa.

Sanat voivat kadota tai sairastunut ei ymmärrä kuulemaansa oikein.

Voit lukea muistisairauksista tästä.

Pian 3-vuotias ja oma isäni olivat yhtä aikaa kylästelemässä Rovaniemellä. Toinen oppii joka päivä uutta ja toinen kadottaa toimintakykyään. Toisen taitoja ihastellaan, mutta toisen taidottomuus aiheuttaa aivan toisenlaista reagointia.

Puhun työssäni paljon muistisairaan kohtaamisesta. Että pitäisi nähdä ihminen eikä määritellä ihmistä sairauden kautta,

kohdella muistisairauteen sairastunutta niin kuin mekin toivoisimme, että meitä kohdeltaisiin.

Voit lukea muistisairaan ihmisen kohtaamisesta tästä.

Se vain on pahuksen vaikeaa.

Soitin isälle isänpäivänä. Isän sanat olivat kadoksissa ja isällä tuli itku.

Myöhemmin mietin, kumman kanssa yritin keskustella – isän vai herra Alzheimerin? Suhtauduinko  arvostavasti niin kuin olen muille opettanut?

Se muuten on pahuksen vaikeaa.

 

 

 

15.11.2021

Leif Wilenius jatkaa puheenjohtajana

Lapin Muistiyhdistyksen syyskokous valitsi Leif Wileniuksen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Johtokunnan erovuoroisista jäsenistä Kimmo Määttä, Johanna Ojala-Niemelä, Anneli Sundström sekä yleisvarajäsen Anna-Liisa Holmala valittiin uudelleen. Kaisa Kekkonen valittiin hallitukseen uutena jäsenenä.

Syyskokous hyväksyi yhdistyksen toimintasuunnitelman vuodelle 2022.

Henkilöjäsenten jäsenmaksu korotettiin 25 euroon. Yhteisö- ja kannatusjäsenmaksut säilyvät nykyisellään.

8.11.2021

Tavoitteena Muistiystävällinen kunta

Kuntapäättäjä: mikä on sinun muistitekosi kunnallisena päätöksentekijänä?

Muistiystävällisen kunnan tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan muistiystävällisiä kuntapäättäjiä, jotka sitoutuvat muistiystävällisyyden kehittämiseen sekä asuinympäristössä että palvelujen järjestämisessä.

Me Lapin Muistiyhdistyksessä haluamme olla mukana muistiystävällisyyden kehitystyössä, kohtaamme arkisin paljon asiaan liittyviä asiantuntijoita, asiakkaitamme.

Heillä on tieto siitä, mitä tarvitaan ja nämä asiat ovat melkein päivittäin keskusteluissamme mukana.

Muistiystävällisyydessä ei tule unohtaa taidetta, taide voi toimia ohjaavana ja opastavana elementtinä kulkuympäristössämme, puistot, valaistukset, levähdyspaikat, julkiset taideteokset.

Tiedämme kokemuksesta, että taide tuo muistisairaalle sekä hyvää mieltä että aivoja aktivoivaa tekemistä.

Muistiystävällisestä asuinympäristöstä hyötyvät kaikki ja se parantaa meidän kaikkien elämänlaatua. Hyvä mieli, parempi olo!

Kirsti Mäensivu ja Kaisa Kekkonen

Muistiystävällinen kunta oli Muistiviestin 2/2021 teemana. Lehti on jaettu kaikille Lapin kuntapäättäjille.

 

Voit tulostaa Muistiystävällisen kunnan teesit tästä.

 

7.11.2021

Liike on lääke

Liike on lääke -laulu lähtee soimaan nappikuulokkeista, kun astun ulos autosta, ja laulu alkaa viedä askelia nopeampaa tahtia melkein hölkkään asti. Ei kuitenkaan tänään, sillä tänään on ajatuksena kävellä luonnossa siitä nauttien, sitä hengittäen ja välillä musiikkia hiljentäen ja kuunnellen luonnon ääniä.

Lapin luonto on uskomaton, ja se luo outoa taikaa kuten laulussa sanotaan.

Kävely Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, tunturiin, jonka päällä mitataan maailman puhtainta ilmaa. Maisemat ovat Sammaltunturin päältä katsottuna henkeä salpaavat: sieltä näkyvät muun muassa Pallastunturit, Olostunturi, Keimiötunturi ja muita tuttuja huippuja.

Tunturin päällä kannattaa vetää keuhkot täyteen tätä ilmaa ja nauttia. Näinhän aivot saavat happea ja ajatus kulkee kirkkaammin ja uni maittaa varmasti illalla nukkumaan käydessä.

Luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja vaikuttaa positiivisesti aivoihin. Aivot voivat hyvin, kun saavat raitista ilmaa, ja voit samalla olla ajattelematta esimerkiksi arjen stressaavia asioita. Kuuntelemalla ja ihmettelemällä kaunista luontoamme voit imeä itseesi paljon sen ihanuutta, tuoksut, äänet ja tunnelma antavat voimaa jaksamiseen.

Monesti raitis ilma ja ulkoilu antavat lisää voimaa siihen, jos pitää esimerkiksi opiskella tai lukea asioita, joita pitää painaa mieleen. Ulkoilu vaikuttaa myönteisesti muistamiseen.

Tutkimusten mukaan liikunta edistää neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa. Hippokampuksella on tärkeä rooli muistamisessa.

Voit lukea neurogeneesistä lisää tästä.

Liikunta myös nostaa mielialaa. Ilon ja tyytyväisyyden tunteet on myös parempaan oppimiseen.

Voit lukea liikunnan vaikutuksista mielialaan tästä.

Seuraavassa youtube-linkissä on Risto Lappalaisen ajatuksia luonnon vaikutuksista aivoterveyteen:

 

 

Joskus liikkuminen koetaan jatkuvana suorittamisena. Kannattaa kuitenkin keskittyä katselemaan ympärilleen ja antaa kehon rauhoittua. Näin stressihormonitaso ei pääse nousemaan jatkuvasta suorittamisen paineesta.

Itse liikun luonnossa aina kännykkä mukana, sillä pidän luonnon valokuvaamisesta ja kuvista saa voimaa vielä jälkeenkin päin. Olen monesti jakanut ottamiani kuvia sosiaalisessa mediassa ajatuksella, että se innostaisi muitakin liikkumaan luonnossa. Opiskelen personal traineriksi ja opintoni ovat loppusuoralla, joten haluan tähän blogiin peilata koulutuksessa opittuja asioita,

Katselen vielä hetken tunturin päältä aukeavaa maisemaa muutama poro seuranani ja mietin, että onpa ihanaa asua täällä tuntureiden syleilyssä, ja kaikki tämä on vain lyhyen matkan päässä. Olipa taas kerran hyvä, että tuli lähdettyä.

Alaspäin mennessä soi korvanapeissa Neljän ruusun kappale ”Älä luovuta”, saan taas uutta voimaa sekä laulusta että luonnosta ja liikunnasta, ettei ikinä kannata luovuttaa, missään asiassa. Autolle päästessä olo on ihan mahtava ja aivot tuntuvat todella tuulettuneen ja mielikin on virkeä. Näillä eväillä on hyvä lähteä kohti kotia, jossa jo kaivataan virkistäytynyttä äitiä ja puolisoa.

 

Katriina

Kirjoittaja Katriina Holck on Lapin Muistiyhdistyksen Tunturi-Lapin muistiohjaaja. Katriina on aloittanut tiimissämme lokakuussa.

30.9.2021

Muistiliiton palkinto Kirsti Mäensivulle

Muistiliitto on palkinnut Kirsti Mäensivun vuoden 2021 muistivapaaehtoisteosta.

Mäensivu on videoblogeillaan tavoittanut korona-aikana runsaasti uusia aivoterveydestä kiinnostuneita ihmisiä eri puolilta Suomea.

Kirsti Mäensivu on toiminut Lapin Muistiyhdistyksessä vapaaehtoisena aivoterveyslähettiläänä vuodesta 2019. Kun koronarajoitukset estivät kasvokkain tapahtuvan toiminnan, hän ehdotti videobloggauksen kokeilemista.

Kirsti Mäensivu.

– Aluksi tein videoblogeja lähinnä ystäville, ja peilasin niissä tunnelmiani korona-aikana. Kun korona vain jatkui, enkä voinut aivoterveyslähettiläänä tavata ketään, päätin tehdä tapaamiset virtuaalisesti.

Kirsti Mäensivun videoblogit noudattavat aivoterveyslähettiläiden kymmenen tapaamiskerran ohjelmaa.

Muistiliiton palkintoperusteiden mukaan videoblogit ovat uudenlainen tapa käsitellä aivoterveyteen liittyviä asioista, ja niillä on kyetty edistämään aivoterveyttä poikkeuksellisena aikana.

– Olin aluksi hämmentynyt tunnustuksesta, mutta hämmennys on muuttunut kiitollisuudeksi. Muistiyhdistys on antanut tilaa uudelle, ja se työ on saanut tunnustusta, Kirsti Mäensivu sanoo.

 

Kirjakerho alkamassa

Kirsti Mäensivu on käynnistämässä lokakuussa Lapin Muistiyhdistyksen kirjakerhoa.

– Olen lukenut paljon kaunokirjallisuutta, jossa muistisairaus on keskeisenä teemana. Minua on alkanut kiinnostaa muistisairaan oma kokemusmaailma myös aivoterveyden näkökulmasta eli miten erilaiset aivotoiminnat näkyvät, kun sinulla on muistisairautta, mitä sinne jää.

Kirsti Mäensivu johdattelee kirjakerhossa viiteen eri kirjaan. Kaunokirjallisuus avaa näkökulmia muistisairaan maailmaan.

– Olen suunnitellut, että teen jokaisesta kirjasta myös videoblogin. Aihealueina aivoterveys ja muisti tuntuvat läheisiltä, ja nyt kirjakerho tuntuu hyvältä toimintatavalta.

 

Näistä linkeistä pääset suoraan YouTube-kanavallemme ja Kirstin videoblogeihin.

 

 

27.9.2021

Kirjakerhosta näkökulmia muistisairaan maailmaan

Lapin Muistiyhdistyksen kirjakerhossa perehdytään muistisairaan omiin kokemuksiin kaunokirjallisuuden avulla.

Ryhmässä esitellään viisi kirjaa, joista keskustellaan ryhmän ohjaajan, aivoterveyslähttiläs Kirsti Mäensivun johdolla. Hän on valinnut kirjat Rovaniemen kaupunginkirjaston avustuksella.

Kirjakerho kokoontuu yhteensä 5 kertaa Muistiyhdistyksen tiloissa Ainonkatu 2:ssa maanantaisin klo 18.

Seuraavat kokoontumiset ovat:

  • ma 13.12.
  • ma 10.1.
  • ma 7.2.

Ryhmä on tarkoitettu kaikille muistiasioista kiinnostuneille sekä muistiongelmista huolestuneille, koskipa huoli itseä, läheistä, ystävää, työkaveria,  naapuria, asiakasta.

Näistä linkeistä voit tutustua Kirsi Mäensivun kirjakerhossa esittelemiin kirjoihin:

Arno Geiger: Vanha kuningas turvapaikassaan.

Wendy Mitchell: Joku jonka tunsin.

21.9.2021

Kaksi kolmesta omaishoitajasta uupumassa

Lapin Muistiyhdistys ja Napapiirin Omaishoitajat toteuttivat Napapiirin Omaishoitajat-yhdistyksen jäsenille kyselyn, jossa kartoitettiin omaishoitajien tilannetta, jaksamista ja palvelutarpeita.

Kyselyn tulos on hälyttävä.  Vastanneista omaishoitajista kaksi kolmesta koki olevansa uupunut tai ärtynyt joko melko usein tai lähes koko ajan.

Erityisen huolestuttavaa on se, että kolmannes omaishoitajista oli
iäkkäitä, yli 80-vuotiaita, ja he hoitivat iäkkäitä omaisiaan.

Kaikista vastanneista omaishoitajista puolet koki hoitovastuunsa joko raskaaksi tai erittäin raskaaksi.

Vastanneista 27:stä yli 80-vuotiaasta 26 koki hoitovastuunsa joko keskiraskaaksi, raskaaksi tai erittäin raskaaksi.

 

Vastaajia eri puolilta Lappia

Kysely toteutettiin kesällä 2021. Kyselyyn vastasi 84 omaishoitajaa, joista Rovaniemeltä oli 51, Sodankylästä 14 ja muista kunnista (Salla, Kemijärvi ja Ranua) yhteensä 7  vastaajaa.

Kolmetoista vastaajaa ei ilmoittanut kotikuntaansa.

Napapiirin Omaishoitajat ry:n jäsenistä omaishoitajana toimii 184 henkilöä, joten kyselyyn
vastasi lähes puolet jäsenistä.

Vastaajista neljännes koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa omaishoitajana toimimisesta ja palveluista.

Vain kolmannes oli käynyt lakisääteisessä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa. Suurin osa ei ollut sellaisesta koskaan kuullutkaan.

Laki omaishoitajien tuesta kuitenkin edellyttää, että kunnan on sellaisia tarvittaessa järjestettävä.

Usein kuntien ammattihenkilötkään eivät ole tienneet terveystarkastuksista eivätkä ole sellaisiin
osanneet ohjata.

Yhdistysten mukaan hyvinvointi- ja terveystarkastuksia järjestetään eri kunnissa eri tavoin ja niiden sisällöissä on suuria eroja.

Jäsenet ovat pohtineet, että terveystarkastuksessa ei ehkä uskalleta kysyä omaishoitajan jaksamisesta mitään, koska ei ole mihin ohjata, jos jaksamattomuus tulee esille.

Toisaalta on käynyt ilmi, etteivät omaishoitajat halua välttämättä kertoa jaksamisen vaikeuksista,
koska on pelkoa siitä, että hoidettava omainen joutuu laitoshoitoon

Omaishoitajista monet eivät olleet käyttäneet omaishoitajien vapaapäiviä. Yleisimmät syytä olivat hoidettavan haluttomuus lähteä kotoa ja sopivan sijaishoitopaikan puute.

Hoivan lisäksi myös muu arki kuormittaa

Avoimissa vastauksissa nousi esiin omaishoitajan roolin moninaisuus ja laajuus. Omaishoitajan työ ei ole pelkästään hoivatyötä, vaan hän joutuu kantamaan koko vastuun perheen, kodin, usein omakotitalon ja auton tarpeista, kun puoliso sairastuu.

Hoivatyön kuormitus ja sitovuus uuvuttavat ja siinä on samalla huolehdittava normaalit kodin toimet kuten siivous, lumityöt, ruoan laitto, auton huolto, pyykkäys, asioinnit ja lisäksi pidettävä huoli omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Omaishoitaja kokee saavansa eniten tukea lähipiiristään, perheestään ja ystävistään. Myös omaishoitajan vapaat koettiin tärkeiksi. Toisaalta suuri joukko, yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei pysty käyttämään vapaita.

Lapissa omaishoitajalle järjestettävät palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin ja osa vastaajista koki, että pitkä matka oli esteenä palveluiden käyttämiselle.

Samankaltaisia tuloksia on saatu valtakunnallisissa omaishoitajien kyselyissä. Yleisimpiä syitä vapaiden
käyttämättömyyteen olivat hoidettavan vastentahtoisuus lähteä outoon paikkaan ja sijaishoitopaikkojen
puute.

 

Mitä kunta voisi tehdä?

Vastausten perusteella laadittiin kuuden kohdan suunnitelma ja suositukset, joilla omaishoitajan tilaa ja
jaksamista voitaisi tukea. Kyselyn perusteella esitämme:

Suunnitelma 1

Käynnistetään pilottihanke, jossa Lapin muistiyhdistys ry, Napapiirin omaishoitajat ry (ja mahdollisesti muut mukaan kutsuttavat järjestöt) laativat yhden lappilaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavan kunnan kanssa yhteisen toimintasuunnitelman omaishoitajan palvelutarpeen tunnistamisen ja tukemisen toimintatavaksi.

Yhdistykset käynnistävät yhteistyöhön haluavan kunnan etsinnän välittömästi.

Tämä on pilottihanke ja valmistuttuaan toimintasuunnitelma esitellään Lapin hyvinvointialueen toimijoille.

Suunnitelma 2

Lapin Muistiyhdistys järjestää omaishoitajien lähipiirille (perhe, ystävät, naapurit) tarkoitetun hankkeen, jonka tarkoituksena on osaltaan tukea omaishoitajana toimimista. Rahoitushakemus on tehty ja päätöstä siitä odotetaan joulukuussa 2021.

Suunnitelma 3

Omaishoitajille ja muistisairaille tarkoitettua päivä- ja virkistystoimintaa lisätään kylätaloille ja muualle
kuntakeskusten ulkopuolelle.

Lapin Muistiyhdistys tekee parhaillaan selvitystä mahdollisuuksista järjestää päivätoimintaa liiketoimintaperiaatteella, selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Suunnitelma 4

Lapin kunnille suositellaan, että aina omaishoitajasopimusta laadittaessa tehdään jo konkreettinen
suunnitelma omaishoitajan vapaiden pitämisestä ja virkistystoiminnasta. Tämä olisi systemaattisesti osa
omaishoitajan sopimusta.

Kunnissa tulee olla tieto ja valmiudet ohjata paikkakunnalla oleviin mahdollisuuksiin vapaiden pitämiseksi.

Omaishoitajien vapaiden toteuttamisen tapoja suositellaan laajentamaan siten, että myös kotiin tulevien sijaisten käyttö olisi enemmän mahdollista.

Virkistys- ja päivätoiminnan järjestäjinä huomioidaan järjestöjen toiminta ja heidän resurssinsa. Virkistystoiminta ja vapaiden järjestämisen suunnitelma tarkistetaan aina omaishoitajan sopimusta uusittaessa.

Suunnitelma 5

Lapin kunnille suositellaan kuljetustoiminnan lisäämistä (kotoa hakemista) erityisesti iäkkäiden
omaishoitajien perheille kun järjestetään päivä- ja virkistystoimintaa.

Suunnitelma 6

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset tulee järjestää lain edellyttämällä tavalla joka kunnassa omaishoitajille vähintään kahden vuoden välein. Tarkastuksissa tulee huomioida omaishoitajan jaksaminen ja tarpeet jaksamisen tukemiseksi.

Tarkastusten toteutumista seurataan yhdistysten toimesta tehtävän ja julkaistavan barometrin yhteydessä kahden vuoden välein.

 

12.7.2021

Kuka vastaa muistisairaiden palveluista hyvinvointialueella?

Pohjois-Suomessa toimivat vammais-, potilas- ja omaisjärjestöt ovat huolissaan Lapin sote-valmistelusta. Yhteisessä kannanotossaa järjestöt peräänkuuluttavat muun muassa muistisairaiden yksilöllisten tarpeiden ottamista huomioon palvelujen järjestämisessä.

Toimet vammaispalvelujen ja muiden sote-palveluiden yhteensovittamiseksi sekä osallistamisen kysymykset ovat laajuudessaan monipolvisia ja ajallisesti vaativia. Siksi järjestöjen osallistaminen tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin.

– On herännyt huolta siitä, kuinka vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelut tullaan järjestämään ja kuka ottaa vastuun palveluiden yhteensovittamisesta Lapin hyvinvointialueella, pohtii Invalidiliiton järjestöasiantuntija Liisa Pitzén.

Järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023

Sote-uudistus on Suomen historiassa mittava kokonaisuus, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Siirto tapahtuuu 1.1.2023.

Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa myös vammaispalveluiden järjestämisestä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten palveluohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan vahvaa osaamista ja ammattitaitoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden erityistarpeiden tunnistamiseksi.

Invalidiliitto, Muistiliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Näkövammaisten liitto, Parkinsonliitto ja Omaishoitajaliitto ovat esittäneet Lapin sote-uudistuksen valmistelijoille huolensa Lapin alueen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluiden järjestämisestä.

Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta?

Hallituksen esityksessä sote-laeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa otettiin yksityiskohtaisesti kantaa vammaisia ihmisiä koskeviin palveluihin ja niiden järjestämisen tapoihin.

Sopimusosapuolet velvoitetaan neuvotteluihin vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistamaan heidät esimerkiksi heitä edustavien järjestöjen kautta.

Uusi vammaispalvelulaki astunee voimaan samaan aikaan sote-lakien kanssa. Laissa korostuvat mm. riittävät ja laadultaan hyvät palvelut, yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä itsemääräämisoikeus. Perustuslakivaliokunta painottaa myös palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Sote-uudistus Lapissa 

Lapissa sote-keskus -hankkeen tavoitteena on käydä laajasti läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja toimintaa. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää Lapin olosuhteissa toimivia ratkaisuja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi.

Kehittämisen keskiössä ja kohderyhminä ovat sote-keskuksen kehittäminen, lapset, nuoret ja perheet, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut sekä ikäihmisten palvelut.

Sote-rakenneuudistus -hankkeen aikana tavoitteena on valmistautua hyvinvointialueen muodostamiseen sekä lisäksi toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla.

– Tärkeää olisi nostaa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten palvelut uudistuksessa esiin vahvemmin. Vammais-, potilas- ja omaisjärjestöjen työntekijöillä ja paikallisten yhdistysten vapaaehtoisilla edustajilla on osaamista ja ruohonjuuritason tuntemusta vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arjesta, palveluiden tarpeesta sekä halu tehdä niiden suhteen yhteistyötä, Pitzén huomauttaa.

 

2.7.2021

Loman kynnyksellä 

Näin loman aloituksen siintäessä muutaman työtunnin päässä on hyvä pysähtyä vilkaisemaan menneeseen puoleen vuoteen sekä kurkistamaan alkavaan syksyyn.

Mennyt puoli vuotta on sisältänyt hienoja kohtaamisia, oppimisen iloa ja nauruhermojen kutkuttelua, mutta myös pettymyksiä ja stressiäkin. 

Viimeisin urastus oli yhdistyksen Rovaniemen toimipisteen muutto keskikaupungille, jonne saimme loistavat, avarat tilat laajentuvalle toiminnallemme.  

Monella meistä on kokemus stressistä, sillä se on luonnollinen osa elämäämme. Stressi ei ole aina haitallista vaan se voi olla myönteistä tai kielteistä, riippuen siitä, onko se tilapäistä vai jatkuvaa. 

Stressin määritelmiä on monenlaisia, mutta se kuvataan usein häiriötilaksi, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon paineita ja vaatimuksia, että hänen voimavaransa ylittyvät. 

Pitkittyessään stressi on monella tavalla haitallista, sillä se voi kuormittaa sekä kehoa että mieltä, altistaa useille sairauksille ja heikentää elämänlaatua. 

Paras mittari stressille on oma kokemus stressitasosta, sillä sietokyky on aina yksilöllistä. On tärkeää oppia tunnistamaan omat oireet sekä löytämään keinoja niiden hallintaan. 

Netti on täynnä erilaisia stressitestejä, ja niitä voi hyödyntää oman stressitason arvioinnin tueksi.

Minäkin tein muutaman testin ja vaikkei taso näyttänyt mitenkään hälyttävältä, tuli useammassa suositukseksi kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen ja lepoon. 

Lomasuunnitelmiini kuuluukin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, kuitenkin ilman suorittamista.

Aion jämähtää rannoille vesimaisemien äärelle ja nauttia ympäröivästä luonnosta. Nauttia sen äänistä, tuoksuista ja auringon lämmöstä. Aion nuuhkia sateen jälkeistä ilmaa ja uppoutua mustikkametsään vitamiiniherkkujen äärelle. Unohtaa ajankulun ja lumoutua sekä vaalia tärkeitä ihmissuhteita. 

Marko Leppänen kirjoittaa artikkelissaan ”Luonnon lumous vapauttaa aivot” luonnon elvyttävästä lumoamisesta. 

Voit lukea Marko Leppäsen artikkelin tästä.

Kuvituskuva. Kesäinen metsä.

Lumoutuminen on rentoa valppautta

Ympäristöpsykologiassa lumoutuminen määritellään yrityksettömäksi keskittymisen tilaksi.  Se on rentoa valppautta, jollainen syntyy spontaanisti havainnoidessamme luonnonilmiöitä.

Luonto siis palauttaa henkisestä uupumuksesta ja luo otollisen tilan aivojen niin kutsutun lepotilaverkoston aktivoitumiselle.

Tämä puolestaan mahdollistaa uusien oivallusten syntymistä.

Lisätiedon lähteitä kaipaaville vinkkaisin Tampereen yliopistossa ympäristöpsykologiasta tohtoriksi väitelleen Tytti Pasanen mielenkiintoista väitöstutkimusta.

Voit lukea Tytti Pasasen tutkimuksesta tästä.

Luonnossa oleminen ja liikkuminen on tutkimusten mukaan rentouttavaa. 

Jo parikymmentä minuuttia metsässä saa verenpaineen laskemaan.

Myös stressihormonin eritys vähenee ja metsäretken jälkeen keskittyy paremmin.  Viisi minuuttia metsässä riittää kohottamaan mielialaa.  

Syksyn sitten ajallaan koittaessa ja töiden käynnistyessä pyrin jättämään kalenteriin riittävästi aikaa myös mieluisalle vapaa-ajalle ja harrastuksille.

Iän karttuessa oma itsetuntemus on kehittynyt ja suorittamisen tavoittelu höllentynyt. 

Ja vaikka nyt loma koittaa, odotan kuitenkin innolla, mitä syksy tuo työrintamalla tullessaan.

On hienoa tietää saavansa jatkaa merkityksellistä työtä osaavan ja innostuvan huipputiimin kanssa.  

Seuraavien viikkojen aikana löydät minut kuitenkin metsästä. 

Annika 

Annikan Aivovinkit-blogi on osa Lapin Muisti Kuntoon hanketta.

 

 

 

 

 

 

 

Go to Top