Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairaudet.
Lapissa muistisairauteen sairastuneita on useita tuhansia eli enemmän kuin monissa kunnissamme on asukkaita.
Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä kuin työikäisillä.
Muistisairaudet Suomessa
- Arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta
- 14 500 uutta sairastunutta vuosittain
- 7 000 työikäisistä muistisairasta
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti alkaa usein hiipien eikä ensioireita osata aina yhdistää muistisairauteen. Tyypillisiä ensioireita ovat:
- Lievät tapahtumamuistin ja erityisesti mieleen painamisen häiriöt
- kohtaamiset, tapahtumat ja rutiinit sekoittuvat ja unohtuvat
- sovitut asiat, uudet nimet ja esineiden säilytyspaikat unohtuvat
- Uuden oppimisen vaikeus
- uusien laitteiden käyttö tai totutuista rutiineista poikkeaminen on vaikeaa tai peräti mahdotonta
Näkyvimmäksi oireeksi voivat olla myös väsymys, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, kun sairastunut ei selviydy tutuista arjen tehtävissään. Sairauden edetessä edellä mainitut oireet hiljalleen lisääntyvät, toimintakyky heikkenee ja avun tarve kasvaa.
Alzheimerin taudissa tyypillistä on esimerkiksi lähimuistin heikentyminen, hahmottamisen ja suunnistamisen vaikeudet, ajan ymmärtäminen sekä ongelmat puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä.
Verisuoniperäinen muistisairaus
Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi muistisairauksiksi. Ne ovat toiseksi tavallisin syy muistisairaudelle.
Verenkiertohäiriöt voivat esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa.
Pienten suonten taudissa muistioireet ovat vähäisempiä kuin Alzheimerin taudissa. Uuden oppiminen ja toiminnan suunnittelu aiheuttavat vaikeuksia. Lisäksi masentuneisuus, kävelyn, tasapainon ja virtsaamisen häiriöt ovat monille tuttuja oireita.
Suurten suonten taudin oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä aivotoimintoja aivoinfarkti on vaurioittanut. Oireet voivat olla esimerkiksi suupielen roikkuminen, puheen häiriöt ja hahmottamisen vaikeudet.
Lewyn kappale -tauti
Lewyn kappale -tauti on 50-80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun sisäisiä jyväsiä, joita tässä sairaudessa kertyy aivojen kuorikerroksen alueelle.
Sairaus muistuttaa oireiltaan osin Parkinsonin tautia ja osin Alzheimerin tautia. Parkinsonin taudin kaltainen liikehäiriö eli kävelyn vaikeutuminen ja jäykkyys ovat tyypillistä. Ajoittainen sekavuus ja harhaisuus (näköhallusinaatiot) sekä nopeat vireystilan vaihtelut ja toimintakyvyn muutokset samankin päivän aikana kuuluvat tämän muistisairauden oireisiin.
Otsa/ohimolohkorappeuma
Aivojen otsa/ohimolohkojen rappeutumasta aiheutuu useita muistisairauksia. Nämä muistisairaudet alkavat usein jo työiässä. Yleisin on otsalohkodementia.
Otsalohkopainotteisissa sairauksissa keskeisin oire on sairastuneen luonteen muutos ja käyttäytyminen voi olla tilanteeseen sopimatonta, hyvien tapojen ja sääntöjen vastaista.
Kun estot vähenevät sairauden vuoksi, sairastunut viestii toiveistaan, ajatuksistaan ja tarpeistaan tavalla, joka ulkopuolisin silmin on hankalaa käyttäytymistä.
Ohimolohkojen rappeutuminen ilmenee vähitellen puheen tuottamisen vaikeutena ja siten, että sanojen merkitystä on vaikea ymmärtää.
Onko minulla tai läheiselläni muistisairaus?
Lapin kunnilla on erilaisia toimintatapoja, miten muistitutkimukset saadaan vireille. Älä jää yksin pohtimaan asiaa, vaan ota yhteyttä esimerkiksi kuntasi terveyskeskukseen ja kysy, kuka toimii tällä hetkellä muistihoitajana.
Ole yhteydessä kuntasi muistihoitajaan, muistipoliklinikalle, terveyskeskukseen tai -asemaan tai työterveyshuoltoosi ja kerro muistipulmistasi.
Muistitestejä voi ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta.
Rovaniemellä muistipoliklinikka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kaupunkilaisille. Muistipoliklinikan tiedot ovat kaupungin nettisivuilla.
Pääset Rovaniemen kaupungin muistipoliklinikan sivuille tästä.
- Muistihoitaja 040 702 24967
- Muistihoitaja 040 192 8122
- Muistikoordinaattori 050 575 2448
Sinut ohjataan tarvittaessa jatkoselvityksiin muistihoitajan vastaanotolle muistipoliklinikalle ja muistihoitaja ottaa Sinuun yhteyttä.
Muistihoitaja tekee Sinulle muistin laajemmat tutkimukset testien ja haastattelujen avulla. Tarvittaessa saat lähetteet laboratoriokokeisiin.
Muistihoitaja lähettää tutkimusten tulokset terveysaseman lääkärille, joka päättää Sinun jatkotutkimuksista. Hän tekee tarvittaessa lähetteen pään kuvantamiseen ja geriatrille (ikäihmisten sairauksiin erikoistunut lääkäri).
Kun saat kutsun geriatrin vastaanotolle, ota mukaan läheisesi.
Jos Sinulla todetaan muistisairaus, muistikoordinaattori ottaa yhteyttä geriatrin vastaanoton jälkeen.
Muistikoordinaattori ohjaa ja tukee Sinua ja läheisiäsi sairauden eri vaiheissa. Voit myös itse läheisesi kanssa ottaa yhteyttä muistikoordinaattoriin puhelimitse.
Ennen muistitutkimuksia kannattaa kuitenkin kirjata ylös seuraavia asioita:
- milloin oireet alkoivat?
- miten muistin heikkeneminen tai muut oireet näkyvät arjessa?
- mitkä asiat ovat mahdollisesti vaikeutuneet?
- onko joku muu huomauttanut muistiongelmista?
- osaatko yhdistää unohtelun joihinkin tilanteisiin?
Muistineuvosta saa ammattilaisilta vastauksia muistiin liittyviin kysymyksiin.
Lue myös: