Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairaudet.

Lapissa muistisairauteen sairastuneita on useita tuhansia eli enemmän kuin monissa kunnissamme on asukkaita.

Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä kuin työikäisillä.

Muistisairaudet Suomessa

  • Arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta
  • 14 500 uutta sairastunutta vuosittain
  • 7 000 työikäisistä muistisairasta

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti alkaa usein hiipien eikä ensioireita osata aina yhdistää muistisairauteen. Tyypillisiä ensioireita ovat:

  • Lievät tapahtumamuistin ja erityisesti mieleen painamisen häiriöt
    • kohtaamiset, tapahtumat ja rutiinit sekoittuvat ja unohtuvat
    • sovitut asiat, uudet nimet ja esineiden säilytyspaikat unohtuvat
  • Uuden oppimisen vaikeus
    • uusien laitteiden käyttö tai totutuista rutiineista poikkeaminen on vaikeaa tai peräti mahdotonta

Näkyvimmäksi oireeksi voivat olla myös väsymys, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, kun sairastunut ei selviydy tutuista arjen tehtävissään. Sairauden edetessä edellä mainitut oireet hiljalleen lisääntyvät, toimintakyky heikkenee ja avun tarve kasvaa.

Alzheimerin taudissa tyypillistä on esimerkiksi lähimuistin heikentyminen, hahmottamisen ja suunnistamisen vaikeudet, ajan ymmärtäminen sekä ongelmat puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä.

Verisuoniperäinen muistisairaus

Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten  aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi muistisairauksiksi. Ne ovat toiseksi tavallisin syy muistisairaudelle.

Verenkiertohäiriöt voivat esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa.

Pienten suonten taudissa muistioireet ovat vähäisempiä kuin Alzheimerin taudissa. Uuden oppiminen ja toiminnan suunnittelu aiheuttavat vaikeuksia. Lisäksi masentuneisuus, kävelyn, tasapainon ja virtsaamisen häiriöt ovat monille tuttuja oireita.

Suurten suonten taudin oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä aivotoimintoja aivoinfarkti on vaurioittanut. Oireet voivat olla esimerkiksi suupielen roikkuminen, puheen häiriöt ja hahmottamisen vaikeudet.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -tauti on 50-80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun sisäisiä jyväsiä, joita tässä sairaudessa kertyy aivojen kuorikerroksen alueelle.

Sairaus muistuttaa oireiltaan osin Parkinsonin tautia ja osin Alzheimerin tautia. Parkinsonin taudin kaltainen liikehäiriö eli kävelyn vaikeutuminen ja jäykkyys ovat tyypillistä. Ajoittainen sekavuus ja harhaisuus (näköhallusinaatiot) sekä nopeat vireystilan vaihtelut ja toimintakyvyn muutokset samankin päivän aikana kuuluvat tämän muistisairauden oireisiin.

Otsa/ohimolohkorappeuma

Aivojen otsa/ohimolohkojen rappeutumasta aiheutuu useita muistisairauksia. Nämä muistisairaudet alkavat usein jo työiässä.  Yleisin on otsalohkodementia.

Otsalohkopainotteisissa sairauksissa keskeisin oire on sairastuneen luonteen muutos ja käyttäytyminen voi olla tilanteeseen sopimatonta, hyvien tapojen ja sääntöjen vastaista.

Kun estot vähenevät sairauden vuoksi, sairastunut viestii toiveistaan, ajatuksistaan ja tarpeistaan tavalla, joka ulkopuolisin silmin on hankalaa käyttäytymistä.

Ohimolohkojen rappeutuminen ilmenee vähitellen puheen tuottamisen vaikeutena ja siten, että sanojen merkitystä on vaikea ymmärtää.

Lue myös:

Jaa tämä sivu: