Ajankohtaista

Otsa-ohimolohkorappeumaa eli frontotemporaalista dementiaa (FTD) sairastavilla esiintyy tuoreen tutkimuksen mukaan epileptisiä kohtauksia merkittävästi useammin kuin aiemmin on tiedetty.

Löytö syventää ymmärrystä tämän muistisairauden oirekirjosta ja korostaa epilepsiakohtausten huomioimisen tärkeyttä potilaiden hoidossa ja seurannassa.

Kansallisen Neurokeskuksen koordinoima Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston suurhanke on selvittänyt epilepsian esiintyvyyttä FTD-potilailla. Tutkimuksen aineisto on yksi maailman suurimmista, ja tulokset on julkaistu arvostetussa JAMA Neurology -lehdessä.

Epilepsiaa esiintyi jo vuosia ennen muis­ti­sai­raus­diag­noo­sia

Epilepsian on tiedetty liittyvän esimerkiksi Alzheimerin tautiin, mutta FTD:n yhteydestä epilepsiaan on ollut hyvin niukasti tutkimustietoa. Nyt julkaistu tutkimus paikkaa tätä tiedollista aukkoa ja osoittaa epilepsian huomattavasti aiemmin arvioitua yleisemmäksi FTD-potilailla.

Tutkimuksessa analysoitiin Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastietoja vuosilta 2010–2021. Kaikkiaan 12 490 potilaan sairauskertomuksista tunnistettiin 245 FTD-potilasta sekä 1326 Alzheimerin tautia sairastavaa. Epilepsian yleisyyttä tarkasteltiin heidän lisäkseen terveillä verrokeilla.

– Tuloksemme osoittavat, että epilepsia on huomattavasti yleisempää otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla kuin Alzheimerin tautia sairastavilla tai terveillä verrokeilla, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija ja neurologian erikoislääkäri Annemari Kilpeläinen.

– Huomionarvoista on, että epilepsiaa esiintyi FTD-potilailla jo kymmenen vuotta ennen dementiadiagnoosia ja se oli kaikissa tarkastelluissa tautivaiheissa yleisempi kuin aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu.

Epilepsian esiintyvyys arvioitiin useissa aikapisteissä kymmenestä vuodesta ennen diagnoosia aina viiteen vuoteen dementiadiagnoosin jälkeen. FTD:tä sairastavilla epilepsian esiintyvyys kasvoi ajan myötä, ja viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin 11 prosentilla oli epilepsia. Epilepsiadiagnoosien lisäksi myös epilepsiaan käytettävät lääkehoidot olivat yleisempiä FTD-potilailla, mikä vahvistaa tulosten luotettavuutta.

Epilepsia voi jäädä diag­no­soi­mat­ta

Epilepsian diagnosointi FTD-potilailla voi olla haastavaa, sillä taudin oireet voivat muistuttaa epileptisiä kohtauksia. Tämä voi johtaa alidiagnosointiin ja hoidon viivästymiseen. Hoitamattomana epilepsia voi kuitenkin merkittävästi heikentää potilaiden vointia.

– Epilepsian tunnistaminen on tärkeää, koska sen hoito voi parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Tieto epilepsian yhteydestä varhaiseen otsa-ohimolohkorappeumaan herättää uusia tutkimuskysymyksiä: liittyykö näihin sairauksiin yhteneviä tautimuutoksia ja voisiko osa FTD:n oireista johtua aivojen sähköisen toiminnan muutoksista, pohtii hankkeen päätutkija, apulaisprofessori Eino Solje.

Laaja tutkimushanke yhdistää eri tieteenalat

Nyt julkaistu tutkimus on osa laajaa hanketta, jossa yhdistetään poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin. Hankkeessa tehdään ainutlaatuista yhteistyötä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä eri tieteenalojen välillä, mukaan lukien lääketieteen ja oikeustieteiden tutkijat. KYS ja OYS ovat osa kansainvälistä European Reference Network EpiCARE -verkostoa ja tunnustettuja keskuksia epilepsian hoidon ja tutkimuksen alalla.

Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija, neurologian erikoislääkäri Annemari Kilpeläinen, Itä-Suomen yliopisto
annemkil@uef.fi

Apulaisprofessori Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö, eino.solje@uef.fi