Näillä sivuilla on perustietoa siitä, mihin etuuksiin tai palveluihin muistisairauteen sairastuneella tai hänen läheisellään saattaa olla oikeus. Pelkkä diagnoosi ei läheskään aina oikeuta etuuteen tai palveluun, mutta aina kannattaa selvittää, minkälaisia tukimuotoja on mahdollista hakea esimerkiksi hyvinvointialueelta tai Kelalta.
Muistisairaudet ovat neurologisia eteneviä sairauksia, jotka eivät kuulu ns. normaaliin ikääntymiseen.
Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus kohtaamiseen ja hoivaan, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärtämiseen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon.
Suomen perustuslain mukaan (perustuslaki 6 §) ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lakiin on kirjattu, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että myös muistisairauteen sairastunut on yhdenvertainen lain edessä.
Sopeutumisvalmennus
Kela järjestää muistisairauteen sairastuneelle ja hänen lähi-ihmisilleen sopeutumisvalmennuskursseja.
Lapissa kursseja toteuttaa Lapin Kuntoutus Oy Rovaniemellä. Lapin Kuntoutus toimii Lapin keskussairaalan naapurissa Kuntotie 1:ssä.
Lapin Kuntoutuksen vuoden 2024 kurssit näet tästä.
Sopeutumisvalmennuksessa tuetaan muistisairaus-diagnoosin saanutta ja hänen läheisiään elämään sairauden kanssa. Valmennus on tarkoitettu sairauden varhaisvaiheeseen. Vuoden 2024 loppuun saakka kursseja on tarjolla alle 68-vuotiaana sairastuneille ja yli 68-vuotiaana sairastuneille. Kela on ilmoittanut lopettavansa yli 68-vuotiaana sairastuneiden sopeutumisvalmennukset.
Kurssilla tapaat muita samassa elämäntilanteessa eläviä, jaat kokemuksia ja saat tietoa muistisairaudesta ja eri palveluista.
Myös Lapin Muistiyhdistyksen asiantuntija vierailee kurssilla kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja esimerkiksi vertaistuesta muistisairauteen sairastuneille ja lähi-ihmisille.
Meillä on muun muassa Muistitupatoimintaa.
Valmennukseen voit hakea puolison, lapsen tai ystävän kanssa.
Kurssi on maksuton ja Kela korvaa matkakustannuksia.
Kurssille voit hakea, jos
- muistisairautesi on alkuvaiheessa
- olet alle 68-vuotias tai yli 68-vuotias
- MMSE-pisteesi ovat vähintään 18
Hakemustasi varten tarvitset alle vuoden vanhan B-lääkärinlausunnon. Toimita lausunto yhdessä hakulomakkeen kanssa Kelalle.
Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja myös muistisairauteen sairastuneiden omaishoitajille.
Tässä on Kelan ohjeet: Näin haet kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssille – kela.fi
Voit lukea Lapin Kuntoutuksen kursseista myös tästä.
Eläkettä saavan hoitotuki
Jos olet eläkkeellä ja muistisairaus on heikentänyt toimintakykyäsi vähintään vuoden ajan, voit saada hoitotukea. Hoitotuen tarkoituksena on tukea kotona asumista, ja sillä voit maksaa kotihoitoasi.
Kerro hakemuksessasi, mitä haittaa sairaudestasi on arjessa eli miten se vaikuttaa toimintakykyysi. Kerro, kuinka paljon tarvitset apua esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, kommunikoinnissa tai tarvitsetko ohjausta ja valvontaa tai vaikka muistuttelua. Voit pyytää myös läheistäsi kertomaan, kuinka arkesi sujuu ja missä tarvitset apua.
Kerro myös, kuinka paljon kustannuksia erilaisista palveluista sinulle kertyy. Kela pyytää tarvittaessa sinulta lisätietoja kustannuksista.
Tulosi ja omaisuutesi eivät vaikuta Kelan eläkettä saavan hoitotukeen. Tarvitset hakemukseesi enintään 6 kuukautta vanha lääkärinlausunto C:n tai lääkärilausunto B;n, mikäli lausunnosta ilmenevät asian ratkaisemiseen vaikuttavat tiedot.
Kun sairautesi etenee ja toimintakykysi heikkenee, tee uusi hakemus, sillä eläkkeen saajan hoitotuki on porrastettu sen mukaan, kuinka paljon apua tarvitset. Uuteen hakemukseen tarvitset päivitetyn lääkärinlausunnon.
Tässä on Kelan ohjeet eläkettä saavan hoitotuesta.
Eläkkeensaajan asumistuki
Sinulla on mahdollista saada eläkkeensaajan asumistukea, jos olet pienituloinen ja asut Suomessa. Kela myöntää asumistukea omaan tai vuokra-asuntoon. Myös palveluasumiseen on mahdollista saada eläkkeensaajan asumistukea.
Asumistukihakemukseen tarvitset:
- vuokrasopimuksen ja vuokran maksukuitin
- tiedot omista (sairastuneen) ja samassa taloudessa asuvan puolison tuloista ja omaisuudesta
- selvitykset veloista ja velkojen koroista
Pienin maksettava asumistuki on 7,46 euroa/kk. Jos molemmat puolisot saavat asumistukea, pienin maksettava asumistuki on 3,73 e/kk.
Jos et ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, Kelalta kannattaa kysyä, olisiko sinulla oikeutta yleiseen asumistukeen.
Tässä on Kelan lisäohjeita eläkkeensaajan asumistuesta.
Verovähennykset
Voit tehdä tietyin edellytyksin verotukseesi erilaisia vähennyksiä, jotka liittyvät muistisairauteen tai muuhun pitkäaikaissairauteen tai vammaan.
Kotitalousvähennyksen voit tehdä kotona tai vapaa-ajan asunnolla teettämistäsi työn kustannuksista.
Voit vähentää osan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannuksista.
Vähennysoikeus koskee myös omien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä.
Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.
Myös osa palvelutalossa saatavista palveluista voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen, jos niitä varten ei ole myönnetty palveluseteliä.
Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen saa myös kotona annetusta fysioterapiasta ja toimintaterapiasta. Edellytyksinä on, että hoitoa antaa laillistettu fysio- tai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin.
Omaishoitajan työhuonevähennys
Hoidettavan kanssa samassa taloudessa asuva hyvinvointialueelta hoitopalkkiota saava omaishoitaja voi vähentää asunnossa tehtävän omaishoitotyön perusteella työhuonevähennyksenä 460 euroa vuodessa.
Jos omaishoitaja ei asu hoidettavan kanssa samassa taloudessa, hän voi vähentää työhuonevähennyksenä 460 euroa, jos hän tekee osapäiväisesti ja säännöllisesti kotonaan omaishoitoon liittyviä paperitöitä esimerkiksi muistiinpanoja.
Arvolisäverottomat kotipalvelut
Kotihoitoa ja tukipalveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti. Kun toimintakyky heikkenee, palvelut on hyvä ottaa puheeksi palvelutarpeen arvioinnissa.
Palveluja voi saada arvonlisättömästi, kun on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi toimintakyvyn alentuessa iän tai sairauden vuoksi.
Hyvinvointialue ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti. Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten (aluehallintovirasto tai hyvinvointialue) valvomaa.
Lääkekorvaukset ja lääkekatto
Joihinkin muistisairauden hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin on mahdollista saada korvausta Kelalta. Osaan lääkkeistä korvaus maksetaan automaattisesti, joihinkin tarvitset lääkärin B-lausunnon.
Kela korvaa osan lääkkeistä, kun olet käyttänyt alkuomavastuun eli ostanut tämän vuoden aikana yli 50 eurolla Kela-korvattavia reseptilääkkeitä. Apteekki saa ajantasaisen tiedon alkuomavastuun kertymisestä Kelalta, joten sinun ei itse tarvitse sitä laskeskella.
Apteekki tarkistaa sähköisesti oikeutesi korvauksiin Kelalta.
Lääkekatto eli vuosiomavastuu on 626,94 euroa vuonna 2024. Kun vuosiomavastuu täyttyy, maksat loppuvuoden ajan jokaisesta ostamastasi korvattavasta lääkkeestä 2,50 euroa.
Tästä saat lisätietoa Kelan lääkekorvauksista.
Asiakasmaksukatto 762 euroa vuonna 2024
Hyvinvointialueen terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto. Sen täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon tai -palvelun ns. ylläpitomaksua.
(Asiakasmaksulaki 6 a §)
- terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluiden maksut
- sairaalan poliklinikkamaksut
- sarjahoidon maksut
- päiväkirurgian maksut
- lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa
- päivä- ja yöhoidon maksut
- terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, ravitsemusterapiasta, jalkojenhoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta perittävät maksut
- suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon käynti- ja toimenpidemaksut (lukuun ottamatta hammasteknisiä kuluja, kuten proteeseista ja purentakiskoista, oikomiskojeista ja uniapnea kiskoista aiheutuvia hammasteknisiä kuluja)
- suun ja leukojen erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteiden maksut
- tilapäisen kotisairaanhoidon ja tilapäisen kotisairaalahoidon maksut
- maksut lääkinnällisen kuntoutuksen laitoskuntoutusjaksosta, jota annetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisia palveluja saavalle henkilölle
- toimeentulotuella maksetut terveydenhuollon maksut
Sinun on itse seurattava maksukattosi täyttymistä ja ylittymistä. Kun maksukattosi on ylittynyt, hyvinvointialue antaa sinulle maksukaton ylittymistä koskevan todistuksen eli vapaakortin.
Todistuksen saamiseksi ota yhteyttä oman alueesi asiakasmaksuyksikköön.
- Lounainen alue puh. 016 860 1061
- Pohjoinen alue puh. 016 860 1062
- Itäinen alue puh. 016 860 1063
- Kaakkoinen alue 016 860 1064
Todistuksen saamiseksi sinun on pyydettäessä esitettävä alkuperäiset tositteet palveluista suoritetuista maksuista.
Hyvinvointialue saa kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Lisäksi hyvinvointialueella on oikeus saada julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta välttämättömät tiedot maksukaton täyttymisen seuraamiseksi salassapitosäännösten estämättä.
Jos olet kalenterivuoden aikana maksanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 762 euroa, sinulla on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin. Vaatimus liikaa suoritettujen maksujen palauttamisesta tulee tehdä hyvinvointialueelle maksukaton rajan ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana.
Palvelutarpeen arviointi
Jos kotona pärjääminen vaikeutuu muistisairauden edetessä, voit itse tai läheisesi olla yhteydessä Lapin hyvinvointialueen oman kuntasi sosiaalipalvelujen neuvontaan ja pyytää palvelutarpeen arviointia.
Täällä on yhteystiedot sosiaalipalvelujen neuvontaan.
Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä omassa kodissasi. Arvioinnissa muistisairauteen sairastunut ja tarvittaessa omainen tai läheinen voivat pohtia yhdessä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen.
Palvelutarpeen arvioinnissa kirjataan sekä sinun että ammattilaisten näkemykset siitä, minkälaisia palveluja tarvitset.
Lisäksi arvioinnissa annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista. Luvallasi voidaan selvittää myös se, miten läheisesi voivat osallistua tukemiseesi.
Varaudu ennakolta arviointiin ja kirjaa asiat, joihin tarvitset apua, kuten:
- ruokailu
- harrastaminen
- asiointi
- vierailut
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään, onko sinulla muistisairauteen sairastuneena tai läheiselläsi tarvetta esimerkiksi seuraaville tukipalveluille:
- ateriapalvelu
- siivouspalvelu
- asiointipalvelu
- osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu
- päivätoiminta
- muut kotona asumista tukevat palvelut (esimerkiksi kylvetys/saunapalvelut)
Tukipalvelut pitäisi järjestää muistisairauteen sairastuneen ja hänen läheisensä yksilöllisen tarpeen mukaisesti (sosiaalihuoltolaki).
Tukipalveluissa on tulorajat.
Palvelutarpeen arviointi on aloitettava lain mukaan ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun sosiaalipalveluissa on saatu tietoa siitä, että saatat olla palveluiden tarpeessa.
Jos olet yli 75-vuotias tai saat Kelan ylintä hoitotukea, arviointi täytyy aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotostasi sosiaalipalveluihin.
Kaikki tarpeet kirjataan asiakas- tai palvelusuunnitelmaan (tai kuntoutus- tai hoitosuunnitelmaan, suunnitelmilla on useita eri nimityksiä).
Suunnitelma ei vielä tarkoita sitä, että saisit kunnallisia palveluja, vaan jokaisesta palvelusta on tehtävä erilliset hakemukset kunnalle, ja kunnan viranomainen tekee niistä päätökset.
Hyvinvointialueen viranomaisen on tehtävä päätös, kun palvelu myönnetään tai kun se evätään. Päätös on aina perusteltava ja siihen on liitettävä ohjeet muutoksenhausta eli keneltä tai mistä voit hakea muutosta päätökseen.
Muista pyytää päätös kirjallisesti myös silloin, kun viranomainen ilmoittaa puhelimitse, ettei sinulle myönnetä palvelua.
Viranhaltijapäätökseen haetaan oikaisua hyvinvointialueen yksilöasioiden jaostolta, ja mikäli olet tyytymätön ratkaisuun, seuraava valitusosoitus on hallinto-oikeus.
Jos toimintakykysi ja palvelutarpeesi muuttuvat, uusi asiakassuunnitelma ja päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Tuetut lomat
Järjestämme yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoyhdistyksen kanssa tuetun loman Rokuan kylpylähotellissa syyskuussa 2024.
Loma on tarkoitettu omaishoitotilanteessa olevalle ja muistisairauteen sairastuneelle yhdessä.
Lomien tavoitteena on lisätä molempien voimavaroja ja osallisuutta tarjoamalla mahdollisuus virkistykseen, lepoon ja keskinäiseen vertaistukeen.
Palautetta 2023 loman vertaistuesta:
Vahvistus siitä, että omaishoitajilla on samoja haasteita arjessa pärjäämisen ja oman jaksamisen kanssa. Ehkä muistisairas puolisoni ymmärsi kuuluvansa kaveriporukkaan.
Omaishoitajan ei tarvitse olla virallinen omaishoitaja eli häneltä ei vaadita sopimusta kunnan kanssa. Jos haet lomalle esimerkiksi ystäväsi tai muun läheisesi kanssa, molempien on tehtävä erillinen hakemus, pariskunnilta riittää yksi yhteinen hakemus.
Perustele hakemustasi sillä, että omaishoidettavalla on muistisairaus.
Lomaohjelmassa on sairastuneelle ja omaishoitajalle osin erillistä ja osin yhteistä ohjelmaa. Loman aikana päävastuu sairastuneesta on omaishoitajalla. Lapin Muistiyhdistys järjestää lisäksi sekä läheisille että sairastuneille yhteistä ja erillistä ohjelmaa, jonka tarkoituksena on antaa vertaistukea ja jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Lomalle valitut saavat päätöksen lomatuen myöntämisestä Maaseudun Terveys- ja lomahuoltoyhdistykseltä noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Hylkääviä päätöksiä ei lähetetä.
Loman myöntämiseen vaikuttavat:
Aikaisempi lomatuki: tuetun loman voi saada korkeintaan joka kolmas vuosi. Kaikkien lomajärjestöjen myöntämät lomatuet huomioidaan. Ensi kertaa hakevat ovat etusijalla.
- Hakijan taloudellinen tilanne: esim. pienet tulot, isot velat, sairaudenhoitokulut tai asumiskulut.
- Sosiaaliset syyt: työttömyys, lomautus, yksinäisyys, omaishoitajuus, perheongelmat tai vaikea elämäntilanne.
- Terveydelliset syyt: vammaisuus, fyysiset ja psyykkiset sairaudet.
Vähäisen hakijamäärän vuoksi järjestämme vuoden 2024 tuetun loman yhteistyössä myös Napapiirin Omaishoitajien kanssa, sillä suurin osa omaishoitajista hoitaa muistisairauteen sairastunutta puolisoaan.
Rokuan loman ajankohta on 2.-7.9.2024
Lisätietoja Rokuan lomasta saat p. 044 977 2991/Maarit Simoska.