Näillä sivuilla on perustietoa siitä, mihin etuuksiin tai palveluihin muistisairauteen sairastuneella tai hänen läheisellään saattaa olla oikeus. Pelkkä diagnoosi ei läheskään aina oikeuta etuuteen tai palveluun, mutta aina kannattaa selvittää, minkälaisia tukimuotoja on mahdollista hakea esimerkiksi kunnalta tai Kelalta.

Muistisairaudet ovat neurologisia eteneviä sairauksia, jotka eivät kuulu ns. normaaliin ikääntymiseen. Useissa Lapin kunnissa on sisäisiä ohjeita ja käytäntöjä, joissa muistisairaudet tulkitaan kuuluvan ikääntymiseen. Kuntien ohjeet eivät kuitenkaan saa heikentää muistisairauteen sairastuneen tai hänen läheisensä oikeutta lain turvaamiin etuuksiin ja palveluihin.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus kohtaamiseen ja hoivaan, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärtämiseen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon.

Suomen perustuslain mukaan (perustuslaki 6 §) ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lakiin on kirjattu, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että myös muistisairauteen sairastunut on yhdenvertainen lain edessä.

Sopeutumisvalmennus

Kela järjestää muistisairauteen sairastuneelle ja hänen lähi-ihmisilleen sopeutumisvalmennuskursseja.

Lapissa kursseja toteuttaa Lapin Kuntoutus Oy Rovaniemellä. Lapin Kuntoutus toimii Lapin keskussairaalan naapurissa Kuntotie 1:ssä.

Sopeutumisvalmennuksessa tuetaan muistisairaus-diagnoosin saanutta ja hänen läheisiään elämään sairauden kanssa. Valmennus on tarkoitettu sairauden varhaisvaiheeseen.

Kurssilla tapaat muita samassa elämäntilanteessa eläviä, jaat kokemuksia ja saat tietoa muistisairaudesta ja eri palveluista.

Myös Lapin Muistiyhdistyksen asiantuntija vierailee kurssilla kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja esimerkiksi vertaistuesta muistisairauteen sairastuneille ja lähi-ihmisille.

Meillä on muun muassa Muistitupatoimintaa.

Valmennukseen voit hakea puolison, lapsen tai ystävän kanssa.

Kurssi on maksuton ja Kela korvaa matkakustannuksia.

Kurssille voit hakea, jos

  • muistisairautesi on alkuvaiheessa
  • olet alle 76-vuotias
  • MMSE-pisteesi ovat vähintään 18

Hakemustasi varten tarvitset alle vuoden vanhan B-lääkärinlausunnon. Toimita lausunto yhdessä hakulomakkeen kanssa Kelalle.

Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja myös muistisairauteen sairastuneiden omaishoitajille.

Tässä on Kelan ohjeet: Näin haet kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssille – kela.fi

Voit lukea Lapin Kuntoutuksen sopeutumisvalmennuksista tästä.

 

Eläkettä saavan hoitotuki

Jos olet eläkkeellä ja muistisairaus on heikentänyt toimintakykyäsi vähintään vuoden ajan, voit saada hoitotukea. Hoitotuen tarkoituksena on tukea kotona asumista, ja sillä voit maksaa kotihoitoasi.

Kerro hakemuksessasi, mitä haittaa sairaudestasi on arjessa eli miten se vaikuttaa toimintakykyysi. Kerro, kuinka paljon tarvitset apua esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, kommunikoinnissa tai tarvitsetko ohjausta ja valvontaa tai vaikka muistuttelua.

Kerro myös, kuinka paljon kustannuksia erilaisista palveluista sinulle kertyy.

Tulosi ja omaisuutesi eivät vaikuta Kelan eläkettä saavan hoitotukeen. Hakemuksen liitteeksi tarvitset enintään puoli vuotta vanhan lääkärintodistuksen.

Kun sairautesi etenee ja toimintakykysi heikkenee, tee uusi hakemus, sillä eläkkeen saajan hoitotuki on porrastettu sen mukaan, kuinka paljon apua tarvitset. Uuteen hakemukseen tarvitset päivitetyn lääkärinlausunnon.

Tässä on Kelan ohjeet eläkettä saavan hoitotuesta.

Eläkkeensaajan asumistuki

Sinulla on mahdollista saada eläkkeensaajan asumistukea, jos olet pienituloinen ja asut Suomessa. Kela myöntää asumistukea omaan tai vuokra-asuntoon. Myös palveluasumiseen on mahdollista saada eläkkeensaajan asumistukea.

Asumistukihakemukseen tarvitset:

  • vuokrasopimuksen ja vuokran maksukuitin
  • tiedot omista (sairastuneen) ja samassa taloudessa asuvan puolison tuloista ja omaisuudesta
  • selvitykset veloista ja velkojen koroista

Pienin maksettava asumistuki on 6,92 euroa/kk. Jos molemmat puolisot saavat asumistukea, pienin maksettava asumistuki on 3,46 e/kk.

Jos et ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, Kelalta kannattaa kysyä, olisiko sinulla oikeutta yleiseen asumistukeen.

Tässä on Kelan lisäohjeita eläkkeensaajan asumistuesta.

Verovähennykset

Voit tehdä tietyin edellytyksin verotukseesi erilaisia vähennyksiä, jotka liittyvät muistisairauteen tai muuhun pitkäaikaissairauteen tai vammaan.

Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, ja jonka haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 prosenttia. Jos haitta-aste on pienempi, invalidivähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä.

Invalidivähennyksen saamiseksi on ensimmäisellä kerralla toimitettava verottajalle lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta ilmenevät. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Haitta-asteen muuttuessa on verottajalle toimitettava uusi lääkärintodistus. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.

Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on 440 euroa. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta eli, jos saat pelkkää eläketuloa, et voi saada vähennystä lainkaan kunnallisverotuksessa.

Kotitalousvähennyksen voit tehdä kotona tai vapaa-ajan asunnolla teettämistäsi työn kustannuksista.

Voit vähentää osan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannuksista.

Vähennysoikeus koskee myös omien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä.

Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.

Myös osa palvelutalossa saatavista palveluista voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen, jos niitä varten ei ole myönnetty palveluseteliä.

Arvolisäverottomat kotipalvelut

Kotipalveluja ja niiden tukipalveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti. Kun toimintakyky heikkenee, kotipalvelut on hyvä ottaa puheeksi palvelutarpeen arvioinnissa.

Palveluja voi saada arvonlisättömästi, kun on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi toimintakyvyn alentuessa iän tai sairauden vuoksi.

Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelujen tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys- ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti. Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten (aluehallintovirasto tai kunta) valvomaa.

Lääkekorvaukset ja lääkekatto

Joihinkin muistisairauden hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin on mahdollista saada korvausta Kelalta. Osaan lääkkeistä korvaus maksetaan automaattisesti, joihinkin tarvitset lääkärin B-lausunnon.

Kela korvaa osan lääkkeistä, kun olet käyttänyt alkuomavastuun eli ostanut tämän vuoden aikana yli 50 eurolla Kela-korvattavia reseptilääkkeitä. Apteekki saa ajantasaisen tiedon alkuomavastuun kertymisestä Kelalta, joten sinun ei itse tarvitse sitä laskeskella.

Apteekki tarkistaa sähköisesti oikeutesi korvauksiin Kelalta.

Lääkekatto eli vuosiomavastuu  on 592,16 euroa vuonna 2022. Kun vuosiomavastuu täyttyy, maksat loppuvuoden ajan jokaisesta ostamastasi korvattavasta lääkkeestä vain 2,50 euroa.

Tästä saat lisätietoa Kelan lääkekorvauksista.

Palvelutarpeen arviointi

Jos kotona pärjääminen vaikeutuu muistisairauden edetessä, voit itse tai läheisesi olla yhteydessä sosiaalitoimistoon, seniorineuvontaan tai muuhun vastaavaan palveluohjauksen yksikköön.

Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä omassa kodissasi. Arvioinnissa muistisairauteen sairastunut ja tarvittaessa omainen tai läheinen voivat pohtia yhdessä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen.

Palvelutarpeen arvioinnissa kirjataan sekä sinun että ammattilaisten näkemykset siitä, minkälaisia palveluja tarvitset.

Lisäksi arvioinnissa annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista. Luvallasi voidaan selvittäämyös se, miten läheisesi voivat osallistua tukemiseesi.

Varaudu ennakolta arviointiin ja kirjaa asiat, joihin tarvitset apua, kuten:

  • ruokailu
  • harrastaminen
  • asiointi
  • vierailut

Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään, onko tarvetta esimerkiksi:

  • kotihoitoon
  • kotona asumisen tukipalveluihin
  • apuvälineisiin
  • asunnon muutostöihin
  • asumispalveluihin
  • omaishoidontukeen
  • toimeentulotukeen
  • kuljetuspalveluun

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava lain mukaan ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun sosiaalipalveluissa on saatu tietoa siitä, että saatat olla palveluiden tarpeessa.

Jos olet yli 75-vuotias tai saat Kelan ylintä hoitotukea, arviointi täytyy aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotostasi sosiaalipalveluihin.

Kaikki tarpeet kirjataan asiakas- tai palvelusuunnitelmaan (tai kuntoutus- tai hoitosuunnitelmaan, suunnitelmilla on useita eri nimityksiä).

Suunnitelma ei vielä tarkoita sitä, että saisit kunnallisia palveluja, vaan jokaisesta palvelusta on tehtävä erilliset hakemukset kunnalle, ja kunnan viranomainen tekee niistä päätökset.

Kunnan viranomaisen on tehtävä päätös, kun palvelu myönnetään tai kun se evätään. Päätös on aina perusteltava ja siihen on liitettävä ohjeet muutoksenhausta eli keneltä tai mistä voit hakea muutosta päätökseen.

Muista pyytää päätös kirjallisesti myös silloin, kun viranomainen ilmoittaa puhelimitse, ettei sinulle myönntetä palvelua.

Kunnalliseen viranhaltijapäätökseen haetaan oikaisua esimerkiksi kunnan sosiaalilautakunnalta, ja mikäli olet tyytymätön lautakunnan ratkaisuun, seuraava valitusosoitus on hallinto-oikeus.

Jos toimintakykysi ja palvelutarpeesi muuttuvat, uusi asiakassuunnitelma ja päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

 

Tuetut lomat

Järjestämme yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoyhdistyksen kanssa tuetun loman muistisairauteen sairastuneelle ja hänen läheiselleen. Toistaiseksi Lapin lomakohteet eivät ole tarjonneet mahdollisuutta tuettuun lomaan, vaan loma järjestetään Rokun kylpylähotellissa.

Omaishoitajan ja hoidettavan -lomat on tarkoitettu omaishoitajille ja hoidettaville yhdessä.

Lomien tavoitteena on lisätä omaishoitajan ja hoidettavan voimavaroja ja osallisuutta tarjoamalla mahdollisuus virkistykseen, lepoon ja keskinäiseen vertaistukeen.

Omaishoitajan ei tarvitse olla virallinen omaishoitaja eli häneltä ei vaadita sopimusta kunnan kanssa. Jos haet lomalle esimerkiksi ystäväsi tai muun läheisesi kanssa, molempien on tehtävä erillinen hakemus, pariskunnilta riittää yksi yhteinen hakemus.

Perustele hakemustasi sillä, että omaishoidettavalla on muistisairaus.

Lomaohjelmassa on omaishoitajalle ja hoidettavalle osin erillistä ja osin yhteistä ohjelmaa. Loman aikana päävastuu hoidettavasta on omaishoitajalla.

Omavastuuosuus on aikuisilta 20 €/vrk. Lomalla on täysihoito ja majoitus jaetuissa kahden hengen huoneissa sekä hemmotteluhoito.

Matkat joudut kustantamaan itse.

Pääset tästä linkistä sähköiseen hakemukseen.

Lomalle valitut saavat päätöksen lomatuen myöntämisestä lomajärjestöltä noin 2 kuukautta ennen loman alkua. Hylkääviä päätöksiä ei lähetetä.

Loman myöntämiseen vaikuttavat:

  • Aikaisempi lomatuki: tuetun loman voi saada korkeintaan joka toinen vuosi. Kaikkien lomajärjestöjen myöntämät lomatuet huomioidaan. Ensi kertaa hakevat ovat etusijalla.
  • Hakijan taloudellinen tilanne: esim. pienet tulot, isot velat, sairaudenhoitokulut tai asumiskulut.
  • Sosiaaliset syyt: työttömyys, lomautus, yksinäisyys, omaishoitajuus, perheongelmat tai vaikea elämäntilanne.
  • Terveydelliset syyt: vammaisuus, fyysiset ja psyykkiset sairaudet.

Lisätietoja myös maarit@lapinmuistiyhdistys.fi.

 

Jaa tämä sivu: