kyselytutkimus

Lapin Muistiyhdistys ja Napapiirin Omaishoitajat toteuttivat Napapiirin Omaishoitajat-yhdistyksen jäsenille kyselyn, jossa kartoitettiin omaishoitajien tilannetta, jaksamista ja palvelutarpeita.

Kyselyn tulos on hälyttävä.  Vastanneista omaishoitajista kaksi kolmesta koki olevansa uupunut tai ärtynyt joko melko usein tai lähes koko ajan.

Erityisen huolestuttavaa on se, että kolmannes omaishoitajista oli
iäkkäitä, yli 80-vuotiaita, ja he hoitivat iäkkäitä omaisiaan.

Kaikista vastanneista omaishoitajista puolet koki hoitovastuunsa joko raskaaksi tai erittäin raskaaksi.

Vastanneista 27:stä yli 80-vuotiaasta 26 koki hoitovastuunsa joko keskiraskaaksi, raskaaksi tai erittäin raskaaksi.

Vastaajia eri puolilta Lappia

Kysely toteutettiin kesällä 2021. Kyselyyn vastasi 84 omaishoitajaa, joista Rovaniemeltä oli 51, Sodankylästä 14 ja muista kunnista (Salla, Kemijärvi ja Ranua) yhteensä 7  vastaajaa.

Kolmetoista vastaajaa ei ilmoittanut kotikuntaansa.

Napapiirin Omaishoitajat ry:n jäsenistä omaishoitajana toimii 184 henkilöä, joten kyselyyn
vastasi lähes puolet jäsenistä.

Vastaajista neljännes koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa omaishoitajana toimimisesta ja palveluista.

Vain kolmannes oli käynyt lakisääteisessä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa. Suurin osa ei ollut sellaisesta koskaan kuullutkaan.

Laki omaishoitajien tuesta kuitenkin edellyttää, että kunnan on sellaisia tarvittaessa järjestettävä.

Usein kuntien ammattihenkilötkään eivät ole tienneet terveystarkastuksista eivätkä ole sellaisiin
osanneet ohjata.

Yhdistysten mukaan hyvinvointi- ja terveystarkastuksia järjestetään eri kunnissa eri tavoin ja niiden sisällöissä on suuria eroja.

Jäsenet ovat pohtineet, että terveystarkastuksessa ei ehkä uskalleta kysyä omaishoitajan jaksamisesta mitään, koska ei ole mihin ohjata, jos jaksamattomuus tulee esille.

Toisaalta on käynyt ilmi, etteivät omaishoitajat halua välttämättä kertoa jaksamisen vaikeuksista,
koska on pelkoa siitä, että hoidettava omainen joutuu laitoshoitoon

Omaishoitajista monet eivät olleet käyttäneet omaishoitajien vapaapäiviä. Yleisimmät syytä olivat hoidettavan haluttomuus lähteä kotoa ja sopivan sijaishoitopaikan puute.

Hoivan lisäksi myös muu arki kuormittaa

Avoimissa vastauksissa nousi esiin omaishoitajan roolin moninaisuus ja laajuus. Omaishoitajan työ ei ole pelkästään hoivatyötä, vaan hän joutuu kantamaan koko vastuun perheen, kodin, usein omakotitalon ja auton tarpeista, kun puoliso sairastuu.

Hoivatyön kuormitus ja sitovuus uuvuttavat ja siinä on samalla huolehdittava normaalit kodin toimet kuten siivous, lumityöt, ruoan laitto, auton huolto, pyykkäys, asioinnit ja lisäksi pidettävä huoli omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Omaishoitaja kokee saavansa eniten tukea lähipiiristään, perheestään ja ystävistään. Myös omaishoitajan vapaat koettiin tärkeiksi. Toisaalta suuri joukko, yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei pysty käyttämään vapaita.

Lapissa omaishoitajalle järjestettävät palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin ja osa vastaajista koki, että pitkä matka oli esteenä palveluiden käyttämiselle.

Samankaltaisia tuloksia on saatu valtakunnallisissa omaishoitajien kyselyissä. Yleisimpiä syitä vapaiden
käyttämättömyyteen olivat hoidettavan vastentahtoisuus lähteä outoon paikkaan ja sijaishoitopaikkojen
puute.

Mitä kunta voisi tehdä?

Vastausten perusteella laadittiin kuuden kohdan suunnitelma ja suositukset, joilla omaishoitajan tilaa ja
jaksamista voitaisi tukea. Kyselyn perusteella esitämme:

Suunnitelma 1

Käynnistetään pilottihanke, jossa Lapin muistiyhdistys ry, Napapiirin omaishoitajat ry (ja mahdollisesti muut mukaan kutsuttavat järjestöt) laativat yhden lappilaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavan kunnan kanssa yhteisen toimintasuunnitelman omaishoitajan palvelutarpeen tunnistamisen ja tukemisen toimintatavaksi.

Yhdistykset käynnistävät yhteistyöhön haluavan kunnan etsinnän välittömästi.

Tämä on pilottihanke ja valmistuttuaan toimintasuunnitelma esitellään Lapin hyvinvointialueen toimijoille.

Suunnitelma 2

Lapin Muistiyhdistys järjestää omaishoitajien lähipiirille (perhe, ystävät, naapurit) tarkoitetun hankkeen, jonka tarkoituksena on osaltaan tukea omaishoitajana toimimista. Rahoitushakemus on tehty ja päätöstä siitä odotetaan joulukuussa 2021.

Suunnitelma 3

Omaishoitajille ja muistisairaille tarkoitettua päivä- ja virkistystoimintaa lisätään kylätaloille ja muualle
kuntakeskusten ulkopuolelle.

Lapin Muistiyhdistys tekee parhaillaan selvitystä mahdollisuuksista järjestää päivätoimintaa liiketoimintaperiaatteella, selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Suunnitelma 4

Lapin kunnille suositellaan, että aina omaishoitajasopimusta laadittaessa tehdään jo konkreettinen
suunnitelma omaishoitajan vapaiden pitämisestä ja virkistystoiminnasta. Tämä olisi systemaattisesti osa
omaishoitajan sopimusta.

Kunnissa tulee olla tieto ja valmiudet ohjata paikkakunnalla oleviin mahdollisuuksiin vapaiden pitämiseksi.

Omaishoitajien vapaiden toteuttamisen tapoja suositellaan laajentamaan siten, että myös kotiin tulevien sijaisten käyttö olisi enemmän mahdollista.

Virkistys- ja päivätoiminnan järjestäjinä huomioidaan järjestöjen toiminta ja heidän resurssinsa. Virkistystoiminta ja vapaiden järjestämisen suunnitelma tarkistetaan aina omaishoitajan sopimusta uusittaessa.

Suunnitelma 5

Lapin kunnille suositellaan kuljetustoiminnan lisäämistä (kotoa hakemista) erityisesti iäkkäiden
omaishoitajien perheille kun järjestetään päivä- ja virkistystoimintaa.

Suunnitelma 6

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset tulee järjestää lain edellyttämällä tavalla joka kunnassa omaishoitajille vähintään kahden vuoden välein. Tarkastuksissa tulee huomioida omaishoitajan jaksaminen ja tarpeet jaksamisen tukemiseksi.

Tarkastusten toteutumista seurataan yhdistysten toimesta tehtävän ja julkaistavan barometrin yhteydessä kahden vuoden välein.