hyvinvointialue

Vaikuttavat palvelut rakennetaan yhteistyössä

Lapin hyvinvointialueella on oltava selkeä käsitys siitä, mikä on omaishoidon ja muistiperheiden kokonaistilanne ja tuen tarve.

Napapiirin Omaishoitajat ja Lapin Muistiyhdistys ovat nostaneet ennen vaaleja esille molempien yhdistysten keskeisimmät vaalitavoitteet.

Haluamme korostaa, että vaikuttavat palvelut rakennetaan yhteistyössä asiakkaiden ja järjestöjen kanssa. Omaishoitaja- ja muistiperheille sekä yhdistyksille on kertynyt runsaasti asiantuntemusta, jota hyvinvointialue voisi hyödyntää palveluiden kehittämisessä.

Hyvinvointialue päättää muun muassa siitä, mikä on omaishoidon tuen taso. Se päättää myös, millä tavalla muistisairauteen sairastuneen ja hänen lähi-ihmistensä palvelupolku rakentuu.

Lapissa on noin 25 000 omaishoitajaa, joista lähes 2 300 on sopimus omaishoidosta kunnan kanssa. Muistisairautta sairastaa noin 10 000 lappilaista, joten suurin osa omaishoitajista hoitaa muistisairasta, iäkästä puolisoaan.

Omaishoitajien joukossa on paljon myös työikäisiä, jotka huolehtivat läheisistään ansiotyön ohessa. Mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen on tärkeää, jotta he pystyvät huolehtimaan työstään, toimeentulostaan ja läheisensä hoidosta. Työikäisten muistisairaudet tulisi myös nykyistä paremmin tunnistaa.

Aivoterveyden edistäminen pienentää riskiä sairastua muistisairauteen. Ajoissa saatu diagnoosi ja varhainen tuki, neuvonta ja ohjaus edistävät sairastuneiden ja läheisten hyvinvointia. Asiantunteva palveluohjaus on tärkeää.

Tuoreen tutkimuksemme (2021) mukaan jopa kaksi kolmesta omaishoitajasta on uupumassa. Hyvinvointialueen on tunnistettava omaishoitajien ja muistiperheiden tuen tarve, sillä terveyttä ja hyvinvointia edistävät päätökset hillitsevät myös kustannusten nousua.

Yksilöllinen kuntoutus, päivätoiminta ja laadukas kotihoito sekä omaishoitajien jaksamista tukevat sairastuneen vuorohoito, kotiin annettavat palvelut, vapaapäivät sekä omaishoitajien terveystarkastukset siirtyvät hyvinvointialueen päätettäviksi.

Yhdistystemme ohjaus, neuvonta, vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta ovat toivottavasti myös tulevaisuudessa osa toimivaa palvelupolkua, ja hyvinvointialueen päättäjät turvaavat myös yhdistysten toimintamahdollisuudet.

Olemme mielellämme mukana rakentamassa Lapin hyvinvointialuetta.

 

Hely Kilpamäki puheenjohtaja ja Katri Mustakangas toiminnanjohtaja

Napapiirin Omaishoitajat ry

 

Leif Wilenius puheenjohtaja ja Annika Väihkönen toiminnanjohtaja

Lapin Muistiyhdistys ry

Yhdistysten kannanotto on julkaistu muun muassa Lapin Kansassa, Uusi Rovaniemi-lehdessä ja Koti-Lappi-lehdessä.

|2022-02-02T19:14:51+02:0021.1.2022|

Kuka vastaa muistisairaiden palveluista hyvinvointialueella?

Pohjois-Suomessa toimivat vammais-, potilas- ja omaisjärjestöt ovat huolissaan Lapin sote-valmistelusta. Yhteisessä kannanotossaa järjestöt peräänkuuluttavat muun muassa muistisairaiden yksilöllisten tarpeiden ottamista huomioon palvelujen järjestämisessä.

Toimet vammaispalvelujen ja muiden sote-palveluiden yhteensovittamiseksi sekä osallistamisen kysymykset ovat laajuudessaan monipolvisia ja ajallisesti vaativia. Siksi järjestöjen osallistaminen tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin.

– On herännyt huolta siitä, kuinka vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelut tullaan järjestämään ja kuka ottaa vastuun palveluiden yhteensovittamisesta Lapin hyvinvointialueella, pohtii Invalidiliiton järjestöasiantuntija Liisa Pitzén.

Järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023

Sote-uudistus on Suomen historiassa mittava kokonaisuus, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Siirto tapahtuuu 1.1.2023.

Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa myös vammaispalveluiden järjestämisestä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten palveluohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan vahvaa osaamista ja ammattitaitoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden erityistarpeiden tunnistamiseksi.

Invalidiliitto, Muistiliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Näkövammaisten liitto, Parkinsonliitto ja Omaishoitajaliitto ovat esittäneet Lapin sote-uudistuksen valmistelijoille huolensa Lapin alueen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluiden järjestämisestä.

Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta?

Hallituksen esityksessä sote-laeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa otettiin yksityiskohtaisesti kantaa vammaisia ihmisiä koskeviin palveluihin ja niiden järjestämisen tapoihin.

Sopimusosapuolet velvoitetaan neuvotteluihin vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistamaan heidät esimerkiksi heitä edustavien järjestöjen kautta.

Uusi vammaispalvelulaki astunee voimaan samaan aikaan sote-lakien kanssa. Laissa korostuvat mm. riittävät ja laadultaan hyvät palvelut, yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä itsemääräämisoikeus. Perustuslakivaliokunta painottaa myös palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Sote-uudistus Lapissa 

Lapissa sote-keskus -hankkeen tavoitteena on käydä laajasti läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja toimintaa. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää Lapin olosuhteissa toimivia ratkaisuja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi.

Kehittämisen keskiössä ja kohderyhminä ovat sote-keskuksen kehittäminen, lapset, nuoret ja perheet, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut sekä ikäihmisten palvelut.

Sote-rakenneuudistus -hankkeen aikana tavoitteena on valmistautua hyvinvointialueen muodostamiseen sekä lisäksi toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla.

– Tärkeää olisi nostaa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten palvelut uudistuksessa esiin vahvemmin. Vammais-, potilas- ja omaisjärjestöjen työntekijöillä ja paikallisten yhdistysten vapaaehtoisilla edustajilla on osaamista ja ruohonjuuritason tuntemusta vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arjesta, palveluiden tarpeesta sekä halu tehdä niiden suhteen yhteistyötä, Pitzén huomauttaa.

 

|2021-07-12T12:07:07+03:0012.7.2021|
Go to Top