Lapin Muistiyhdistyksen säännöt

1§ NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA JA KIELI

Yhdistyksen nimi on Lapin Muistiyhdistys ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toiminta-alueena on Lapin maakunta.

Yhdistys on suomenkielinen.

Yhdistys on perustettu 24.5. 1988, silloin nimellä Lapin Dementiayhdistys ry ja rekisteröity 21.4.1989. Nimenmuutoksia on rekisteröity kaksi 19.6.2003 Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry ja 25.1.2010 Lapin Muistiyhdistys ry.

2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT JA TOIMINNAN RAHOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on:

  • Muistisairaiden ja heidän läheistensä aseman, oikeuksien ja palveluiden parantaminen ja kehittäminen Lapin maakunnassa.

Toimintamuodot:

  • Harjoittaa edunvalvonta-, valistus-, ennaltaehkäisy-, koulutus-, tiedotus-, tutkimus-, julkaisu-, aivoterveyden edistämis- ja neuvontatoimintaa
  • Edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä vaikuttamismahdollisuuksia sekä osallisuutta ja järjestää vertaistukea.
  • Työskentelee hyvän muistihoidon; omais-, koti-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoidon sekä kuntoutuksen saatavuuden, toteuttamisen ja kehittämisen puolesta.
  • Järjestää vapaaehtoistoimintaa, virkistystoimintaa ja yhteistilaisuuksia muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muulle jäsenistölleen.
  • Kuuluu jäsenenä alan keskusliittoon.
  • Verkottautuu alueen kuntien, viranomaisten ja sellaisten järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät kansan- ja muistiterveyden hyväksi.
  • Suunnittelee, hakee ja hallinnoi kehittämishankkeita, toiminta-avustuksia ja muita rahoituksia.
  • Rekrytoi uusia jäseniä.
  • Toimii muistiperheiden yhdyselimenä eri viranomaisten ja muiden tahojen suuntaan.
  • Jäsenten tai muiden kansalaisten aloitteesta voi perustaa eri paikkakunnille yhdistyksen rekisteröimättömiä alaosastoja paikallisen toiminnan tehostamiseksi.

Toiminnan laatu:

  • Toimintalinjaukset päätetään omien ja Muistiliiton strategioiden mukaisesti.
  • Toiminta perustuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toimijuuden kunnioitukseen ja tarpeiden kartoittamiseen.
  • Toiminta on maakunnallista.
  • Toimintansa tukemiseksi yhdistys
    • Voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
    • Voi omistaa, hallita ja vuokrata toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.
    • Voi harjoittaa kustannustoimintaa, muistoesineiden myyntiä, myyjäisiä sekä järjestää maksullisia luentotilaisuuksia, arpajaisia, virkistystoimintaa ja rahankeräyksiä.
    • Voi harjoittaa sellaista elinkeino- tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3§ JÄSENET

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen täysi-ikäinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Kannatusjäseniksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö sekä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa suorittamalla vuotuisen kannatusjäsenmaksun. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4§ JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta (kahden vuoden ajalta) tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on
yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen yhdistyksen hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa yhdistyksen kokouksessa.

5 § JÄSENMAKSU

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6 § YHDISTYKSEN HALLINTOELIMET

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus.

7 § HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä sekä kaksi yleisvarajäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja yleisvarajäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi ja se alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallituksen muista jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen jäsenen tai varajäsenen etäosallistuminen yhdistyksen hallituksen kokoukseen on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallituksen kokoukset voidaan pitää tarvittaessa myös kokonaan sähköisesti, mikäli kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuina on läsnä tai osallistuu tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokoukseen.

Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

  • Johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
  • Valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle.
  • Tehdä esityksiä ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä.
  • Asettaa tarpeelliset työryhmät.
  • Huolehtia varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta.
  • Huolehtia siitä, että yhdistyksessä pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat.
  • Ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja määrätä työehdot.
  • Pitää yhteyttä alan keskusliittoon ja muihin alan järjestöihin.

8 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi yhdessä seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan, kehitysjohtajan tai muun hallituksen määräämän henkilön kanssa.

9 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS/TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.

Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokous voi sallia läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen on mahdollista hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana.

Hallitus päättää yhdistyksen kokouksen etäosallistumisen mahdollisuudesta ja käytännöistä sekä ilmoittaa näistä kokouskutsussa.

11 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta ja ylimääräiset kokoukset vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.

Kokouskutsu toimitetaan jäsenille kirjallisesti tai ilmoitetaan syyskokouksessa päätettävässä lehdessä. Jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista, siitä ilmoitetaan kokouskutsussa.

12 § VARSINAISET KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma
  6. Vahvistetaan talousarvio
  7. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varajäsenet joka toinen vuosi
  9. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  10. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja heille varahenkilö(t)
  11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
  12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 30 päivää ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vuosikokousten osalta on aloitteet myös etäosallistumismahdollisuudesta tehtävä samassa määräajassa.

13 § PÖYTÄKIRJA

Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.

Yhdistyksen kokousten puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoitettavat yhdistyksen kokousten pöytäkirjat sekä valitut tarkastajat tarkastavat ne.

Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

Pykälien numerointi vuosittain juoksevilla numeroilla.

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

15 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.

Päivitetty viimeksi 2.4.2013.

Jaa tämä sivu: