Lapin Muistiyhdistyksen vuonna 2021 päivitetyt säännöt.
1§ NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, PERUSTAMISAIKA JA KIELI
Nimi: Lapin Muistiyhdistys ry.
Yhdistyksen kotipaikka: Rovaniemen kaupunki.
Rekisterinumero: 150642
Toiminta-alue: Lapin maakunta
Yhdistys on perustettu toukokuun 24 päivänä vuonna 1988, silloin nimellä Lapin Dementiayhdistys ry ja rekisteröity 21.4.1989. Nimenmuutoksia on rekisteröity kaksi 19.6.2003 Lapin Muistihäiriöja Dementiayhdistys ry ja 25.1.2010 Lapin Muistiyhdistys ry.
Yhdistys on suomenkielinen.
2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT JA TOIMINNAN RAHOITUS
Lapin Muistiyhdistyksen tarkoituksena on muistisairaiden ja heidän lähi-ihmistensä aseman, oikeuksien ja palveluiden parantaminen ja kehittäminen sekä aivoterveyden edistäminen Lapin maakunnassa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- toimii jäsentensä etujärjestönä edustaen heitä sekä tukien, ohjaten ja valvoen toimintaa
- harjoittaa ja tukee tiedotus-, koulutus-, edunvalvonta-, valistus-, ennaltaehkäisy-, tutkimus-, julkaisu-, aivoterveyden edistämis- ja neuvontatoimintaa
- edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä vaikuttamismahdollisuuksia sekä osallisuutta ja järjestää heille vertaistukea
- työskentelee hyvän muistihoidon-, omais-, koti-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoidon sekä kuntoutuksen saatavuuden, toteuttamisen ja kehittämisen puolesta
- järjestää vapaaehtoistoimintaa, virkistystoimintaa ja yhteistilaisuuksia muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muulle jäsenistölleen
- kuuluu jäsenenä alan keskusliittoon
- verkostoituu alueen kuntien, viranomaisten ja sellaisten järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät muistiterveyden hyväksi
- suunnittelee, hakee ja hallinnoi kehittämishankkeita, toimintaavustuksia ja muita rahoituksia
- rekrytoi uusia jäseniä
- toimii muistiperheiden yhdyselimenä eri viranomaisten ja muiden tahojen suuntaan jäsenten tai muiden kansalaisten aloitteesta voi perustaa eri paikkakunnille yhdistyksen rekisteröimättömiä alaosastoja paikallisen toiminnan tehostamiseksi
Toimintalinjaukset päätetään omien ja Muistiliiton strategioiden mukaisesti. Toiminta perustuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toimijuuden kunnioitukseen ja tarpeiden kartoittamiseen. Toiminta on maakunnallista.
Yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta ja arvopapereita sekä vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa, muistoesineiden myyntiä, myyjäisiä sekä järjestää maksullisia luentotilaisuuksia, arpajaisia, virkistystoimintaa ja rahankeräyksiä.
Yhdistys voi harjoittaa sellaista elinkeino- tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
3§ JÄSENET
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen täysi-ikäinen henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta ja hyväksyy yhdistyksen säännöt. Kannatusjäseniksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö sekä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Jäsenet hyväksyvät hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Saavutetut
jäsenoikeudet säilyvät.
4 § JÄSENMAKSU
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita
jäsenmaksuja.
5§ YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi Lapin Muistiyhdistyksestä, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta kahden vuoden ajalta. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole mitään oikeutta sen omaisuuteen.
Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä. Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa yhdistyksen kokoukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa.
6 § YHDISTYKSEN HALLINTOELIMET
Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus.
7 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä sekä kaksi yleisvarajäsentä. Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja yleisvarajäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi ja se alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallituksen muista jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat sekä nimeää keskuudestaan tai ulkopuolelta
sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallituksen jäsenen tai varajäsenen etäosallistuminen yhdistyksen hallituksen kokoukseen on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Hallituksen kokoukset voidaan pitää tarvittaessa myös kokonaan sähköisesti, mikäli kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuina on läsnä tai osallistuu tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokoukseen.
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
- johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa, yhdistyksen sääntöjen ja
yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti - valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua
kokoukset koolle - tehdä esityksiä ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
- asettaa tarpeelliset työryhmät
- huolehtia varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta
- huolehtia siitä, että yhdistyksessä pidetään sellaista kirjanpitoa
kuin laki ja hyvä tapa vaativat - ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja määrätä työehdot
- pitää yhteyttä alan keskusliittoon ja muihin alan järjestöihin
8 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai muu hallituksen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.
9 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
10 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta
erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokous voi sallia läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen on mahdollista hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana.
Hallitus päättää yhdistyksen kokouksen etäosallistumisen mahdollisuudesta ja käytännöistä sekä
ilmoittaa näistä kokouskutsussa.
11 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta ja ylimääräiset kokoukset vähintään seitsemän vuorokautta ennen
kokousta.
Kokouskutsu toimitetaan jäsenille kirjallisesti tai ilmoitetaan syyskokouksessa päätettävässä lehdessä.
Jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista, siitä ilmoitetaan kokouskutsussa.
12 § VARSINAISET KOKOUKSET
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma
6. vahvistetaan talousarvio
7. vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja
9. valtaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten
tilalle
10. valitaan tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö
11. yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 30 päivää ennen kokousta, jotta asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vuosikokousten osalta on aloitteet myös etäosallistumismahdollisuudesta tehtävä samassa
määräajassa.
13 § PÖYTÄKIRJA
Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Yhdistyksen kokousten puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoitettavat yhdistyksen kokousten pöytäkirjat, sekä valitut tarkastajat tarkastavat ne. Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. Pykälien numerointi vuosittain juoksevilla numeroilla.
14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksentarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
15 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.