Jokaisella muistisairauteen sairastuneella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoivaan.

Kansallinen ikäohjelma ja useat laatusuositukset kuvaavat, minkälainen olisi ikä- ja muistiystävällinen yhteiskunta, mutta tekoja on edelleen liian vähän.

Voit lukea kansallisesta ikäohjelmasta tästä.

Lapissa on noin 10.000 muistisairaus-diagnoosin saanutta asukasta. Heistä noin 200 on työikäisenä eli alle 65-vuotiaana sairastunutta.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että muistin erilaiset sairaudet eivät liity ikääntymiseen, vaan me voimme sairastua elämänkulun eri vaiheissa.

Kun lähes jokaisella on läheisiä eli puoliso, lapsia, sisaruksia ja muita sukulaisia, isiä ja äitejä, ystäviä ja tutuksi tulleita ihmisiä, lappilaisista noin puolet on päivittäin tekemisissä muistisairauksien kanssa.

Muistisairaudet ovat eteneviä kansansairauksia, mutta me emme aina ymmärrä, että sairauden kanssa voi elää hyvää elämää.

Tavoitteena hyvä arki

Arvioiden mukaan vuonna 2050 noin 500.000 asukkaalla Suomessa on muistisairaus-diagnoosi.

Jos meillä olisi muistiystävällinen yhteiskunta, jokainen muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä voisivat elää mielekästä arkea ja saada ajoissa tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Suurin osa yli 80-vuotiaista ja jopa yli 90-vuotiaista asuu omissa kodeissaan ja saa kotihoidosta tukea tai tulee toimeen ilman minkäänlaisia tukipalveluja.

Pieni osa ikääntyneistä tarvitsee enemmän hoivaa ja hoitoa, palveluasumista tai ympärivuorokautista asumispalvelua.

Pääasiallisin syy ikäihmisten säännöllisten palvelujen käytölle on muistisairaus.

Työikäisenä sairastuneiden palvelutarvetta ei tunnisteta. Heille ei myöskään ole palveluja.

Onko riittävästi osaamista?

Meille on tärkeää, että Lapin hyvinvointialueella on riittävästi asiantuntijuutta muistyöhön, sillä jokaisella sairastuneella on oikeus kohtaamiseen ja hoivaan, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärrykseen.

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen, hoito ja kuntoutus sekä kohtaamiseen liittyvä osaaminen takaavat sairastuneelle yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut eri puolilla Lappia.

Tämähän on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista.

Toistaiseksi Lapin kunnat eivät ole tarjonneet esimerkiksi muistia kuntouttavaa päivätoimintaa ikääntyneille. Työikäisenä sairastuneille ei ole minkäänlaista päivätoimintaa.

Lapin Muistiyhdistys on aloittanut Rovaniemellä päivätoiminta Onnimannin, jonka tarkoituksena on tarjota sairastuneille tavoitteellista, toimintakykyä ja muistia tukevaa toimintaa.

Päivätoiminta vaatii muistiosaamista, ja sitä meillä on.

Voit lukea lisää päivätoiminta Onnimannista tästä.

Päivätoiminnalla on runsaasti myönteisiä vaikutuksia sairastuneen ja hänen läheisensä arkeen. Sillä on myös merkittäviä eurovaikutuksia, sillä edullinen päivätoiminta siirtää asumispalveluiden tarvetta myöhäisemmäksi ja vähentää myös terveyspalveluiden käyttöä.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää merkityksellistä arkea ja erityisesti:

tulla kohdelluksi aikuisena ihmisenä, joka tulee kuulluksi, ja jonka mielipiteitä ja tunteita arvostetaan.

Siitähän muistityössä on kysymys. Että me kohtelemme muistisairauteen sairastuneita samalla tavalla kuin me toivoisimme, että meitä kohdeltaisiin.

 

Maarit Simoska

Lapin Muistiyhdistys

Muistiasiantuntija

maarit@lapinmuistiyhdistys.fi

 

Jaa tämä sivu: