Olet täällä: Etusivu > Lapin Muistiyhdistys > Säännöt

 02.04.2013 Voimassaolevat säännöt


1§ NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA JA KIELI
Yhdistyksen nimi on Lapin Muistiyhdistys ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toiminta-alueena on Lapin
maakunta. Yhdistys on suomenkielinen.
Yhdistys on perustettu toukokuun 24 päivänä vuonna 1988, silloin nimellä
Lapin Dementiayhdistys ry ja rekisteröity 21.4.1989. Nimenmuutoksia on
rekisteröity kaksi 19.6.2003 Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry ja
25.1.2010 Lapin Muistiyhdistys ry .


2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT JA TOIMINNAN
RAHOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on
• muistisairaiden ja heidän läheistensä aseman, oikeuksien ja palveluiden
parantaminen ja kehittäminen Lapin maakunnassa.
Toimintamuodot
• harjoittaa edunvalvonta-, valistus-, ennaltaehkäisy-, koulutus-, tiedotus-,
tutkimus-, julkaisu-, aivoterveyden edistämis- ja neuvontatoimintaa
• edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä vaikuttamismahdollisuuksia
sekä osallisuutta ja järjestää vertaistukea
• työskentelee hyvän muistihoidon; omais-, koti-, lyhytaikais- ja
pitkäaikaishoidon sekä kuntoutuksen saatavuuden, toteuttamisen ja
kehittämisen puolesta
• järjestää vapaaehtoistoimintaa, virkistystoimintaa ja yhteistilaisuuksia
muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muulle jäsenistölleen
• kuuluu jäsenenä alan keskusliittoon
• verkottautuu alueen kuntien, viranomaisten ja sellaisten järjestöjen
kanssa, jotka työskentelevät kansan- ja muistiterveyden hyväksi
• suunnittelee, hakee ja hallinnoi kehittämishankkeita, toiminta-avustuksia ja
muita rahoituksia
• rekrytoi uusia jäseniä
• toimii muistiperheiden yhdyselimenä eri viranomaisten ja muiden tahojen
suuntaan
• jäsenten tai muiden kansalaisten aloitteesta voi perustaa eri paikkakunnille
yhdistyksen rekisteröimättömiä alaosastoja paikallisen toiminnan
tehostamiseksi
Toiminnan laatu
• toimintalinjaukset päätetään omien ja Muistiliiton strategioiden mukaisesti
• toiminta perustuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toimijuuden
kunnioitukseen ja tarpeiden kartoittamiseen
• toiminta on maakunnallista
Toimintansa tukemiseksi yhdistys
• voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
• voi omistaa, hallita ja vuokrata toimintaansa varten tarpeellista kiinteää
omaisuutta ja arvopapereita.
• voi harjoittaa kustannustoimintaa, muistoesineiden myyntiä, myyjäisiä
sekä järjestää maksullisia luentotilaisuuksia, arpajaisia, virkistystoimintaa
ja rahankeräyksiä.
• voi harjoittaa sellaista elinkeino- tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy
yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti
vähäarvoisena.


3§ JÄSENET
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen täysi-ikäinen henkilö, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Kannatusjäseniksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö sekä oikeuskelpoinen
yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa suorittamalla
vuotuisen kannatusjäsenmaksun. Jäsenet hyväksyy
hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä
yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja
tukenut yhdistyksen toimintaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.


4§ JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos
jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta (kahden vuoden
ajalta) tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on
yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa
taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä
kirjallisen valituksen yhdistyksen hallitukselle kolmenkymmenen (30)
vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä
ensimmäisessä mahdollisessa yhdistyksen kokouksessa.


5 § JÄSENMAKSU
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun
suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.
Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.


6 § YHDISTYKSEN HALLINTOELIMET
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.
Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus.


7 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut
puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä sekä kaksi yleisvarajäsentä. Hallituksen
puheenjohtajan, jäsenen ja yleisvarajäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi ja se alkaa seuraavan
kalenterivuoden alusta. Hallituksen muista jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun
vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen jäsenen tai varajäsenen
etäosallistuminen yhdistyksen hallituksen kokoukseen on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai
muun teknisen apuvälineen avulla. Hallituksen kokoukset voidaan pitää tarvittaessa myös
kokonaan sähköisesti, mikäli kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuina on läsnä tai osallistuu
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokoukseen.
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
• johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen
kokousten päätösten mukaisesti
• valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset
koolle
• tehdä esityksiä ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
• asettaa tarpeelliset työryhmät
• huolehtia varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta
• huolehtia siitä, että yhdistyksessä pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja
hyvä tapa vaativat
• ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja määrätä työehdot
• pitää yhteyttä alan keskusliittoon ja muihin alan järjestöihin


8 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi yhdessä seuraavasti:
Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi
yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan, kehitysjohtajan tai muun hallituksen
määräämän henkilön kanssa.


9 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS / TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen
sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille /
tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien / tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.


10 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous
pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen
määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on
mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Kokous on pidettävä
kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen
pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen
kokous voi sallia läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa. Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen on mahdollista hallituksen tai
yhdistyksen kokouksen niin päättäessä postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Hallitus päättää yhdistyksen kokouksen
etäosallistumisen
mahdollisuudesta ja käytännöistä sekä ilmoittaa näistä kokouskutsussa.


11 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset koolle
vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta ja ylimääräiset kokoukset
vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan
jäsenille kirjallisesti tai ilmoitetaan syyskokouksessa päätettävässä lehdessä.
Jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista, siitä ilmoitetaan
kokouskutsussa.


12 § VARSINAISET KOKOUKSET
Yhdistyksen KEVÄTKOKOUKSESSA käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai
tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Yhdistyksen SYYSKOKOUKSESSA käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma
6. vahvistetaan talousarvio
7. vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varajäsenet joka toinen vuosi
9. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle
10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja
heille varahenkilö(t)
11. yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai
syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle 30 päivää ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun. Vuosikokousten osalta on aloitteet myös
etäosallistumismahdollisuudesta tehtävä samassa määräajassa.


13 § PÖYTÄKIRJA
Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.
Yhdistyksen kokousten puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoitettavat yhdistyksen
kokousten pöytäkirjat sekä valitut tarkastajat tarkastavat ne.
Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
Pykälien numerointi vuosittain juoksevilla numeroilla.


14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.


15 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.

 

Säännöt - Lataa.pdf